maanantai 12. lokakuuta 2015

Omaa tietä etsimässä / #blogisitarina

Kolmisen vuotta sitten Brysselin sateessa ja harmaudessa eräs EU-virkanainen oli eksistentiaalisen kriisin partaalla. Elämä tuntui junnaavan paikoillaan ilman minkäänlaista päämäärää, ura ei edennyt mihinkään, parisuhdeyritykset olivat katastrofeja toisensa jälkeen, lisäksi vielä ranskan opettajakin päätti lähteä lätkimään. Kaikki vaan loppui ja mikään ei tuntunut miltään. Tilanteelle oli pakko tehdä jotain. Päätin viimein rohkaistua ja toteuttaa yhden suurista haaveistani. Kytkin ylös ja käsijarrut irti - hankin viisumin ja buukkasin lennot Australiaan. Au revoir! 


Samoihin aikoihin ystävieni kannustamana päätin aloittaa blogin kirjoittamisen. Bloginimeä ideoitiin eräänä torstai-iltana töiden jälkeen tuttuun tapaan Place Luxilla muutaman kuoharilasillisen voimin. Ja siitä se idea sitten lähti: Eliza does Oz. Aluksi kirjoitin blogia vain ystäviäni ja itseäni varten. Päätarkoitus oli dokumentoida Australian-matkaa ja sattumuksia sen varrelta lähinnä omaksi muistoksi ja kommunikoida kotiinpäin mitä on tullut nähtyä ja koettua.

Blogiani alusta lähtien seuranneet muistavat ehkä Australia-tavoitteeni. No, eihän se matka mennyt ihan suunnitelmien mukaisesti. Piti matkustella, suorittaa etäopintoja ja pysyä kaukana ihmissuhdedraamasta. Reissattua tuli, mutta opintojen osalta saldona oli vain sukelluskurssi (melkein sama kuin suunnitellut kauppatieteiden perusopinnot), ja yhtäkkiä olinkin parisuhteessa. Hmph. 


Samainen Australian-matka jatkuu edelleen, ja pari viikkoa stten tuli jo kolme vuotta täyteen Australiassa. Matkan varrella myös blogi on muuntautunut matka- ja lifestyleblogiksi. Vuosi sitten suuntasimme puoleksi vuodeksi Brisbaneen Jasonin työkomennuksen takia ja innostuin siellä bloggaamisesta ihan uudella tavalla, ja päätin avata blogini myös suuremmalle yleisölle. Olin matkustellut ja nähnyt paljon Australiaa, joten miksipä en jakaisi vinkkejäni ja kokemuksiani myös muille. Samalla itsesensuurin taso on kuitenkin myös noussut, ja joitakin vanhoja juttuja on tullut klikkailtua yksityisiksi...

Mutta toisaalta, miksi juuri minun elämäni ja tarinani kiinnostaisivat ketään? Pitkän harkinnan jälkeen avasin aivan hiljattain blogilleni myös Facebook-sivut - ja olihan se suorastaan noloa lähettää sivun tykkäyspyyntöjä kavereille. On kuitenkin ollut ilo huomata, että uusia lukijoita on löytänyt blogiini pikkuhiljaa. "Ihana blogi sinulla" -tyyliset kommentit piristävät aina päivääni, ja on aivan mahtavaa että joku on inspiroitunut kirjoituksistani ja saanut kenties matkavinkkejä ja -ideoita. Kiitos! 




Blogin kirjoittaminen on ollut mahtava päätös. Blogien maailma on myös oma yhteisönsä, ja tästä sosiaalisesta aspektista on tullut minulle koko ajan tärkeämpi. Lisäksi blogin kirjoittaminen on minulle tapa pitää yllä suomen kieltä. Myös blogin ulkoasu on ajan myötä kehittynyt, mutta se tuntuu olevan itselleni ikuisuusprojekti, johon en varmaan koskaan ole täysin tyytyväinen. Blogini on alusta lähtien ollut itseni näköinen ja elämänmakuinen. Itselleni on myös ollut tyypillistä, että elämässä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Joten nähtäväksi jää, mihin tämäkin blogi vielä muuntautuu... 

Sain #blogisitarina -haasteen Muru Mou -blogin Terhiltä, kiitos! Käypäs tutustumassa myös hänen ihastuttavaan blogiinsa ja lue hänen mahtava blogitarinansa. Rikon tämän blogihaasteen sääntöjä sen verran, että en haasta suoraan ketään - jos haluat osallistua haasteeseen, jätä kommentti niin haastan sinut sitten mukaan.  


Haasteen säännöt

1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).

2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.

3. Haasta mukaan neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy, voit haastaa jonkun toisen. 

4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan. 

5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tunniste #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. #Blogisitarina -haasteen käynnisti Kototeko -blogi. 

torstai 1. lokakuuta 2015

Keväinen Sydney / IGTravelThursday

Aah, kevät on täällä! Ja samalla on muuten tullut täyteen jo kolme vuotta Australiassa. Sydneyssä on eletty jo kuukauden päivät virallisesti kevättä ja tässä Instagram-kuvien muodossa omia keväisiä tunnelmiani Sydneystä.

Coogee Beach

Kevät on lempivuodenaikani niin Euroopassa kuin täällä Australiassakin. On ihanaa, miten päivät pitenevät, puut saavat vihreän verhon ja kukat puhkeavat kukkaan, voi pukeutua kevyemmin ja myös iltaisin tarkenee terassilla. Eipä sillä, että Sydneyn talvi nyt olisi niin pitkä ja arktinen, mutta kyllä täällä ainakin tällainen vilukissa on palellut. Onneksi kevät tuli tänä vuonna aikaisin - tosin viime viikolla täällä pauhasi aikamoinen myrsky, ja oli pakko kaivaa talvitakki ja nilkkurit takaisin käyttöön. Tällä viikolla aurinko on kuitenkin tullut takaisin esiin ja myös viikonlopuksi on luvattu helteitä, mahtavaa!

"Salainen" piknik-lounaspaikka, josta on upeat näköalat Sydneyn satama-alueen ylle;
Lavender Bay, North Sydney

Kevään ensimmäinen päivä, jolloin sain vaihtaa talvikamat mekkoon ja sandaaleihin;
Discovery Point, Wolli Creek

Karavaani pop up -baari, joka tarjoilee vain samppanjaa. Life is better with bubbles!
The Winery, Surry Hills

Rainbow Lorikeet, The Royal Botanic Garden

Näin kevään saapuessa myös oma tapahtumakalenterini on alkanut täyttyä kiitettävää tahtia. Tuntuu, että olen herännyt talvihorroksesta ja omat energiatasoni ovat aivan uusissa sfääreissä, ja olen todella innoissani kevään suunnitelmista ja tulevista tapahtumista. Seuraavien viikkojen ohjelmassa on ainakin craft beer -viikko, jazz-festarit Manlyssä, ja lisäksi tarkoituksena on käydä tsekkaamassa noin kuukausi sitten avattu Barangaroo Reserve -puistoalue Sydneyn keskustan tuntumassa, minne myös koirat ovat onneksi tervetulleita. Ja tietenkin nauttia aurinkoisia terassilounaita ystävien kanssa. 



Instagram Travel Thursday on joka kuukauden ensimmäisenä torstaina tapahtuva kansainvälinen kampanja, jossa merkitään omia matkailuaiheisia kuvia tunnisteella #IGTravelThursday. Näin saadaan kivoja matkailuaiheisia vinkkejä kiertoon kuvien muodossa. Kampanjan järjestäjinä Suomessa toimivat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Veera Bianca. Kuka tahansa voi osallistua mukaan kampanjaan, lue ohjeet täältä. Minut löydät Instagramista nimellä @elizadoesoz

torstai 3. syyskuuta 2015

Brisbane in my mind / IGTravelThursday

Oi, Brisbane! Puoleen vuoteen mahtui niin paljon mahtavia kokemuksia, joita voin vain kaiholla muistella Instagram-tiliäni selaillessa. Muka tylsä takapajula, missä ei ole mitään nähtävää. En voisi olla enemmän eri mieltä!


Brisbane on ehdottomasti aliarvostettu kaupunki, joka on kokemut hurjan muodonmuutoksen muutaman vuoden takaisen tulvakatastrofin jälkeen. Kaupungissa on todella vibrantti ravintola- ja kahvilakulttuuri, lisäksi siellä järjestetään lukuisia musiikki- ja kulttuuritapahtumia sekä markkinoita. Rento queenslandilainen elämäntyyli näkyy kaikkialla - ja jopa postissa asiointi voi olla suorastaan elämys, koska paikalliset ihmiset ovat niin supermukavia. Brisbanen sijainti on myös ihanteellinen ensinnäkin sen ihanan subtrooppisen ilmastonsa puolesta, ja toiseksi sen lähialueilla riittää niin paljon nähtävää. Sunshine Coast ja Gold Coast sijaitsevat molemmat noin tunnin ajomatkan päässä - ja onhan Brisbanessa myös biitsi keskellä kaupunkia. Lisäksi lähistöltä löytyy useita upeita kansallispuistoja sekä mielenkiintoinen Granite Belt -viinialue ja historiallinen Toowoomba.
Puolessa vuodessa Brisbane hurmasi meidät aivan täysin, eikä ole ollenkaan mahdottomuus että palaisimme sinne vielä lähivuosina pysyvämmin. Kaiken muun mahtavuuden lisäksi Brisbanen asuntojen hinnat ovat nimittäin ainakin toistaiseksi huomattavasti kohtuullisemmat kuin täällä Sydneyssä.




Instagram Travel Thursday on joka kuukauden ensimmäisenä torstaina tapahtuva kansainvälinen kampanja, jossa merkitään omia matkailuaiheisia kuvia tunnisteella #IGTravelThursday. Näin saadaan kivoja matkailuaiheisia vinkkejä kiertoon kuvien muodossa. Kampanjan järjestäjinä Suomessa toimivat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Veera Bianca. Kuka tahansa voi osallistua mukaan kampanjaan, lue ohjeet täältäMinut löydät Instagramista nimellä @elizadoesoz

tiistai 25. elokuuta 2015

Miniloma Hong Kongissa

Suomen-loman jatko-osan vietimme Hong Kongissa. Hong Kong on kätevä kohde minilomalle jo pelkän sijaintinsa puolesta; Euroopan-matkalla konetta on kuitenkin pakko vaihtaa jossakin. Lisäksi Jasonin joka maailman kolkkaan levittäytyneestä perheestä osa asuu Hong Kongissa. Näin ollen Hong Kong on meille luonnollinen muutaman päivän välistoppi, jonka aikana tulee hoidettua perhevisiitit, sopeuduttua paremmin aikaeroon ja nautittua Hong Kongin parhaista paloista.

Näkymät The Peak -näköalatasanteelta Hong Kongin ylle.

Hong Kongin sanotaan olevan kaupunki, jota joko rakastaa tai vihaa. Itse en tunnusta kuuluvani kumpaankaan äärikategoriaan, vaan jonnekin välimaastoon. Kuten olen aikaisemminkin todennut, Hong Kong on ehdottomasti mielenkiintoinen vastakohtien kaupunki, mutta jostakin syystä en ole koskaan lämmennyt sille aivan täydellisesti. Olen kuitenkin oppinut nauttimaan tuon kosmopoliitin miljoonakaupungin sykkeestä ja löytänyt sieltä myös omat suosikkini, joihin haluan palata aina uudestaan. Näin ollen jokaiseen Hong Kongin matkaani kuuluvat tietyt yhdistävät tekijät: vimmattu shoppailu, edullisesta hieronnasta nauttiminen sekä mahtavat ravintolaelämykset. Lisäksi joka kerta kaupungista myös löytyy jotain uutta ja mielenkiintoista. 

Jasonin täti oli järjestänyt yhteisen perhelounaan COVA -ravintolaan, jossa on sunnuntaisin tarjolla aivan mahtava hummerilounas. Italialainen COVA on ehdottomasti yksi suosikkiravintolani Hong Kongissa, ja myös Jasonin perhe tuntuu muistavan tämän. Lounaan lisäksi sieltä saa myös erinomaista kahvia - mikä ei ole aina ollenkaan itsestäänselvyys tässä teen lipittäjien kulttuurissa. Tykkään aasialaisesta ja myös honkongilaisesta ruoasta, mutta parin päivän yliannostuksen jälkeen usein kyllästyn niihin sörsseleihin, joten länsimainen lounas sattui hyvään saumaan.

  
Lobster lunch; COVA
COVA Ristorante & Caffe
1/F, The Lee Gardens
33 Haysan Avenue
Causeway Bay, Hong Kong


Jo useamman Hong Kongin visiitin aikana meillä on ollut missiona löytää kaupungin parhaat rooftop -baarit. Nettisivut ja matkablogit ovat tarjonneet paljon hyviä vinkkejä (kiitos!), ja tämä empiirinen tutkimus saa jatkoa ehdottomasti seuraavallakin matkalla. Kun tutkimusmateriaalia on tarpeeksi kasassa, lupaan julkistaa listan myös omista suosikeistani. :) Kuvan WoolooMooloo Bar pääsee ehdottomasti mukaan omalle listalleni. Baarin alakerran jazz-henkinen pihviravintola vaikuttaa myös mielenkiintoiselta ja ehdottomasti kokeilemisen arvoiselta.


WoolooMooloo Bar
31/F & Rooftop, Hennessy
256 Hennessy Road
Wan Chai, Hong Kong


Viimeisenä iltana minulle tuli yllättävä mieliteko: wonton nuudelikeitto. Aasialais-yliannostus ei näköjään enää vaivannut, haha. Jason vei minut kämäisen näköiseen Chee Kee -ravintolaan, jossa tarjoillaan todella herkullista wonton nuudelikeittoa. Henkilökunta ei puhunut sanaakaan englantia ja menukin oli vain kiinaksi ja lisäksi palvelun tasokin oli mitä oli. Kyseessä oli kuitenkin mielenkiintoinen, autenttinen hongkongilainen ravintolaelämys. Tänne on tultava uudestaankin kun tekee mieli wonton nuudelikeittoa.



Chee Kee
84 Percival Street
Causaway Bay, Hong Kong
  
Sininen hetki Hong Kongissa

Voit lukea kaikki Hong Kong -postaukseni tästä

maanantai 17. elokuuta 2015

Ulkosuomalaisen Suomi-loma

Useamman ulkomailla asutun vuoden aikana olen onnistunut kehittämään hieman nostalgis-neuroottisen suhtautumisen entiseen kotimaahani. Heinäkuussa oli vuorossa parin viikon Suomi-loma puolentoista vuoden tauon jälkeen. Parissa viikossa tämä ulkosuomalainen ehti kokea kaikenlaista: Suomen kesän parhaita paloja, aikamatkan tulevaisuuteen sekä kultturishokkeja.

Näkymät Puijon tornista Kuopion ylle. 

Helsingissä oli vastassa Suomen tämän kesän ensimmäinen hellepäivä, mikä ihana yllätys! Suomen kaunis luonto myös lumoaa heti jokaisella kerralla: vihreää metsää, kirkkaita järviä ja merta sekä kauniita kukkia joka puolella. Olin aivan unohtanut miten upeita lupiinit teiden varsilla ovatkaan! Ja miten bussissa - ja ylipäätään joka paikassa -
voi olla ilmainen, toimiva wifi?! Kuin olisi saapunut uudelle ajanjaksolle, jota emme ole vielä eläneet Australiassa. 

Tosin jokaisen Suomi-loman ennakkoasetelma tuntuu jo olevan hieman ongelmainen, sillä aikaa on aina liian vähän ja siinä lyhyessä ajassa pitää yrittää ahnehtia Suomen parhaita paloja mahdollisimman paljon. Loma rakentui siis tälläkin kertaa maaniselle minuuttiaikataululle, koska halusin sekä viettää aikaa perheeni kanssa että tavata mahdollisimman monia ystäviäni ja sukulaisiani. Ja koska näin ulkosuomalaisena entisen kotimaansa haluaa nähdä ja kokea myös turistin silmin, on tietenkin metsästettävä elämyksiä ja mässäillä itsensä ähkyyn kaikilla mahdollisilla Suomi-herkuilla. 

Parin viikon lomadieetti oli pitkälti seuraava: sata kiloa skyriä (äippä oli ostanut varuilta kaikkia mahdollisia makuja), kalaa kaikissa mahdollisissa muodoissaan ja tuhat karjalanpiirakkaa (varovainen arvio). Kuopion torilla maistelimme myös kaikki mahdolliset lihapiirakat, vedyt ja atomit, sillä olin jo itsekin unohtanut mitä mikin niistä itse asiassa edes on. Nam ja ugh!

Salmiakkijäätelöt Kuopion torilla, nam!

Torikahvilaan jonottaessani sain myös muistutuksen suomalaisesta small talkista pahimmillaan: 
Mies edessäni tilaamassa: "Kahvi". Myyjä: "Pieni vai iso?" Mies: "Pieni". 
Ja se dialogi oli sitten siinä. Hmph.  

Jason sen sijaan ehti solmia ties kuinka monia uusia ystävyyssuhteita loman aikana (erityisesti vessassa - hmmmph). Eksoottisen ilmestyksen aussiaksentti lienee monelle mielenkiintoinen yllätys.

Elämyksiä koettiin tällä kertaa ensinnäkin haukisafarin merkeissä, mikä on ollut perheemme traditio jo vuosikausien ajan. Edes pieni kesäiltainen vesisade ja miljoona hyttystä eivät haitanneet, ja kaikkien yllätykseksi kalastaja-noviisi Jason sai vedettyä parikiloisen hauen veneeseen asti veljeni ohjeistamana. Seuraavana päivänä hauki oli sitten savustettuna lautasella ja hyvää muuten oli! Mummi oli myös riemuissaan: "Se on kalamies!" :) Lisäksi kävimme maistelemassa viinejä Alahovin viinitilalla ja saunomassa maailman suurimmassa savusaunassa Kuopiossa. Tosi mukavia kokemuksia, ja myös itselleni ensimmäistä kertaa.

Kalamies ja sen hauki.

Loman lopulla teimme myös minireissun Ruotsiin serkkuja moikkaamaan. Risteilyllä nautimme dinneriksi sushia, joka oli aivan yhtä maistuvaa kuin Ausseissakin, tosin varmaan tuplasti kalliimpaa. Parin tunnin ajomatka Tukholmasta sujui näppärästi veljeni kännykän navigaattorin ohjeistamana - onhan täällä kaikilla tietenkin käytössä rajoittamaton data Pohjoismaissa.
Miten voi olla?!

Helsinki.

Viimeiset lomapäivät Helsingissä sujuivat mukavissa merkeissä ystäviä tavaten. Vaikka edellisistä tapaamisista onkin jo aikaa, oli ilo huomata että sama pölinä oli päällä edelleen. Ihanaa, että pitkä välimatka ei ole este ystävyyden säilymiselle! :) Ravintolassa sain taas ihmetellä suomalaista toimivuutta: laskun jakaminen ei ole mikään ongelma vaan itsestäänselvyys, ja vaikka illan aikana oli ehditty vaihtaa pöydässä paikkojakin, laskut olivat silti oikein. Wow! Laskun loppusumma sen sijaan hirvitti jokaisella kerralla. Lisäksi sain taas muistutuksen siitä, että Suomessa lasi viiniä ei suinkaan ole lasi viiniä, vaan se mitataan senttilitran tarkkuudella. Viimeisenä lomapäivänä onnistuimme käräyttämään nahkamme Suomenlinnassa hengaillessa - Suomen kesä yllätti lomailijat. Lähdön hetkellä punanahkoja kuitenkin odotti mieluisa yllätys lentokentällä: meidät oli upgreidattu business-luokkaan. Marimekko-tohvelit jalassa matkasimme Hong Kongiin, missä oli vuorossa loman jatko-osa. Pysy kuulolla, seuraavassa blogikirjoituksessa siitä lisää!


tiistai 23. kesäkuuta 2015

Long weekend in Mudgee wine region

Kesäkuun alussa vietimme kuningattaren syntymäpäivän pitkän viikonlopun Mudgeen viinialueella. Ohjelmassa oli viininmaistelua, herkullista ruokaa ja kauniista maisemista nauttimista - aivan mainio tapa viettää talvinen viikonloppu. 

Logan Wines.

Mudgeen viinialue sijaitsee noin kolmen ja puolen tunnin ajomatkan päässä Sydneystä luoteeseen. Mudgee on ehkä vähemmän tunnettu viinialue, mutta sillä on kuitenkin pitkät perinteet. Viinialueen tarina alkaa vuodesta 1858, jolloin saksalaiset viininviljelijät istuttivat ensimmäiset köynnökset. Mudgee tunnetaan Australian Chardonnay-pääkaupunkina, ja se onkin Australian ensimmäinen viinialue, jossa on aloitettu Chardonnayn valmistus. Lisäksi alueella tuotetaan mahtavia rosé-viinejä sekä täyteläisia punaviinejä, kuten Cabernet ja Shiraz. Viimeisen 10 vuoden aikana alueella on myös aloitettu viljelemään vähemmän tunnettuja viinilajikkeita, kuten Sangiovese, Barbera ja Petit Verdot. 

Majoituimme rauhallisessa ja tyylikkäässä Rosby Studiossa, joka sijaitsee Rosbyn viinitilan kupeessa noin 10 minuutin ajomatkan päässä Mudgeen keskustasta. Viikonloppuna juhlistimme myös kaksi ja puolivuotista yhteistä taivaltamme The Zin House -ravintolassa Lowe Wines -viinitilalla espanjalaisen tapas-henkisen dinnerin merkeissä, mikä koostui paikallisista orgaanisista antimista ja viinitilan orgaanisista viineistä. Aivan mahtava kokemus! 

Usvainen mutta aurinkoinen talviaamu; näkymät Rosby Studion pihalta.

Jason ruokkimassa kanoja Rosby Studion pihalla.

Viinilasilliset auringon laskiessa, The Zin House.

Saimme esimakua alueen viineistä muutama viikko aikaisemmin viinifestareilla Pyrmontissa Sydneyssä. Yritimme keskittyä tällä kertaa lähinnä niihin mielenkiintoisilta vaikuttaviin viinitiloihin, joiden viinejä emme viinifestareilla olleet testanneet. Alueen viinit ovat todellakin aivan erinomaisia. Voin tunnustaa, että normaalisti olen Australiassa ABC-heimolainen (Anything But Chardonnay), mutta Mudgeen Chardy on todellakin maineensa veroista ja maistuu juuri niin hyvältä kuin sen muistan Euroopasta. Tässä omat Mudgeen suosikkini:

Robert Stein Winery.

Kävimme myös pienimuotoisella vaelluksella The Drip Gorge'ssa, joka sijaitsee noin 50 km Mudgeen pohjoispuolella. 

The Drip Gorge.

Lisäksi viikonloppuun mahtui mielenkiintoisia kohtaamisia villieläinten kanssa. Lauantai-iltana dinnerin jälkeen pääsin näkemään autosta käsin ensimmäisen villin wombatin, joka jökötti keskellä tietä - onneksi Jasonin nopea väistöliike pelasti törmäämiseltä. Lisäksi näimme viikonlopun aikana useita kenguruja, jäniksiä sekä yhden ketun, joka jolkotteli tien poikki. 

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Sydney Greeters - get to know Sydney personally


Suunnitteletko matkaa Sydneyyn? Jos haluat nähdä ja kokea Sydneyn paikallisten silmin, voit varata itsellesi ilmaisen, persoonallisen kaupunkikierroksen Sydney Greeter'in kanssa. Sydney Greeter on paikallinen henkilö, joka vapaaehtoisesti haluaa näyttää turistille kaupunkia omin, paikallisin silmin, ja tarjota vinkkejä joita et kenties löytäisi mistään matkaoppaista. Sydney Greeters on osa maailmanlaajuista The Global Greeter Network -verkostoa, ja toiminta on vihdoin alkanut myös Sydneyssä. Voin olla iloinen todetessani, että olen myös itse mukana toiminnassa. Ja eihän sitä tiedä mitä kaikkea kivaa tästäkin vielä poikii. Toivotamme tervetulleiksi vierailijat kaikkialta maailmasta! 

Lue lisää Sydney Greeters -toiminnasta ja pyydä itsellesi ilmainen kaupunkikierros tästä

Lisätietoja myös Facebookissa