Valmistujaiset ja kuuma G20-viikonloppu

Hurraa! Olen nyt virallisesti saanut Policy Studies -opintoni päätökseen, ja viime viikolla käväisin nopeasti Sydneyssä osallistumassa valmistujaisiini. Tämä olikin minun ensimmäinen valmistujaisseremoniani, sillä Suomessa tutkintopaperi vain kolahti postiluukun kautta. Australiassa valmistujaiset noudattavat perinteistä anglo-tyyliä eli sinne on pakko pukeutua kammottavaan akateemiseen mustaan kaapuun, tiedekunnan värejä edustavaan huppuun sekä mustaan lakkiin. Valitsin puvun alle Marimekon Mova-mekon, jonka olin saanut aikaisemmin Jasonilta lahjaksi, sillä halusin mukaan tietenkin vähän lempiväriäni pinkkiä sekä suomalaista designia. 

Seremonia muistutti minua läninnä keskiaikaisista pukujuhlista. ;) Australian kansallislaulun ja yliopiston kanslerin puheenvuoron jälkeen meidät opiskelijat ohjattiin tietyssä järjestyksessä yksitellen lavalle vastaanottamaan tutkintotodistuksemme. Etukäteen jännitin muistanko toimia lavalla oikein: vastaanottaa todistuksen molemmin käsin, lausua kiitokset, kumartaa ja napauttaa oikealla kädellä lakkiani. Ihme kyllä, onnistuin sujuvasti kompuroimatta tai pudottamatta lakkiani. Vaikka seremonia oli hyvin perinteikäs ja arvokas, se ei kuitenkaan ollut vain vakavaa pönöttämistä, vaan aussilaiseen tapaan rento. Vieraspuhuja otti selfien puheensa aluksi - varmaan joku Stubbin kaveri. 

Master of Policy Studies; UNSW, Sydney

Onnellinen ja helpottunut tuplamaisteri. Never ever again!

Viime viikonloppuna Brisbanessa järjestettiin G20-kokous. Kokouksen alla Brisbanessa järjestettiin lukuisia musiikki- ja kulttuuritapahtumia, joilla kaupunki on yrittänyt nostaa profiiliaan. Tempauksista näyttävin lienee ollut kolmen viikon ajan esillä ollut interaktiivinen Colour Me Brisbane -ääni- ja valoshow kaupungin keskustan alueella. Suuren suosion saanut värikäs Brisbane-kyltti (kuvassa alla) on myös jäämässä pysyväksi maamerkiksi ja muistoksi queenslandilaisille G20-kokouksesta. 

Colour Me Brisbane; South Bank, Brisbane

Viikonlopun ajan Brisbanen keskusta oli kokouksen massiivisten turvajärjestelyiden vuoksi osittain suljettu, joten päätimme suosiolla pysytellä kaupungin ulkopuolella. Tämä oli myös oivallinen tekosyy käydä pistäytymässä Bacchus -olutpanimossa, jossa järjestettiin B20 Beerfest. Panimo oli tuottanut 20 erilaista olutta, jotka edustivat panimon tulkintaa kunkin G20-jäsenmaan oluttyyleistä. Nerokas idea! Oma suosikkini oli yllättäen Saudi-Arabian tyylinen lambic. 

B20 Beerfest, Bacchus Brewing Co, Brisbane

Kävimme myös vaeltamassa Main Range National Parkissa, jonka itse asiassa bongasimme viikkoa aikaisemmin matkalla viinialueelle. Jälleen kerran tarjolla oli upeita maisemia, erikoisia lintuja ja muita eläimiä - sekä yksi polun poikki luikerrellut käärme (kääk!). 

Main Range National Park, QLD

Sunnuntaina vietimme mukavan päivän Gold Coastilla. Kävimme ensinnäkin vierailemassa Currumbin Wildlife Sanctuaryssa. Eläinpuisto osoittautui kaiken hehkutuksen arvoiseksi, ja se on mielestäni jopa yksi parhaista eläinpuistoista, jossa olen Australiassa käynyt. Iltapäivän hengailimme rennosti Burleigh Heights Beachilla.

Viikonloppu sujui myös varsin kuumissa tunnelmissa, sillä lämpötila kipusi paikoitellen jopa yli +40 asteeseen! Kuuma ilma oli jostakin syystä pakkautunut juuri Brisbanen alueelle, sillä kansallispuistossa ja Gold Coastilla oli ihan normaalit lämpötilat. Brisbanessa onkin jo pitkään ollut varsin kuumaa ja kuivaa, sillä sateita ei ole näkynyt eikä kuulunut. Myös asuntomme oli lopulta kuuma kuin sauna, sillä ilmastointia ei tietenkään ole tällaisessa perinteisessä queenslandilaistalossa. Jos vastaavat helteet jatkuvat, on pakko hommata jonkinlainen viilennyshärpäke, olotila oli nimittäin sen verran sietämätön. 

Matkalla hirmuhelteitä pakoon

Tällä viikolla on onneksi saatu pari kauan kaivattua sadekuuroa ja lämpötila on normalisoitunut noin +30 asteeseen, mikä tuntuu varsin miellyttävältä. Kävin ihmettelemässä sääilmiöitä ihan parvekkeen puolella: "Kyllä siellä sataa, hyvä!". Enpä olisi uskonut joskus lausuvani näitä sanoja, Belgian loputtomat sateet ovat kuitenkin vielä sen verran pinttyneinä henkilökohtaisessa lähihistoriassa. Vastaavat kommentit ovat kuulemma kuitenkin queenslandilaisille ihan normaaleja. :)

Rocking Sydney with Maikki

G'Day! - tai paremminkin Gee Day, kuten meillä oli Maikin kanssa tapana sanoa. ;) 

Maikki saapui ilahduttamaan minua Sydneyyn maaliskuun alussa, ja ne pari viikkoa olivat todellakin aikamoista menoa. Maikki laittoi koko kaupungin ihan sekaisin, mutta se oli vaan psykologisesti terveellistä ottaen huomioon hänen nykyiset kehitysmaaolosuhteet. Tässä tiivistetysti huomioitamme ja visiitin pääkohdat:

• Sydneyssä on maailman komeimmat miehet, ja meillä molemmilla ehti olla jo useita uusia poikaystäväkandidaatteja. Erityisesti suosikkejamme olivat surffarit ja yksi ihana lennykravitz-tyylinen eläintenhoitaja. Lääh!
• Tutkimme toden teolla horoskooppeja (länsimaisia, kiinalaisia sekä intialaisia), ja selvisi että Maikin nouseva merkki onkin Oinas eikä Kalat. Todella mullistava tutkimustulos, jonka seurauksena Maikilla on nyt uusi persoonallisuus!
• Kuinka keittää puuro.
• Jason ei ole koskaan surffannut! Suhteemme on perustunut todella perustavanlaatuisiin väärinymmärryksiin. Hmph.
• Arvostelimme toden teolla aussinaisten "tyyliä" ja löysimme omat sisäiset ranskalais-bitch-valittajat. Maikki sen sijaan oli ehdottomasti koko kaupungin kaunein ja tyylikkäin nainen, vaikka saapuikin suoraan kehitysmaasta. 
• Maikin synttäridrinksut lähtivät vähän käsistä ja seuraavana aamuna heräsin tyylikkäästi olohuoneen lattialta kaikki bilevaatteet päällä! Aargh. Olin ensin jäänyt jotenkin jumiin olohuoneen kahvipöydän alle (?!) ja olin sitten sammunut siihen kun Jason oli yrittänyt vapauttaa minut. 
• Hashtag-mania.

#europeanbitches #betterthanplux #downunder #hashtagrevolution

Ivy Pool Bar

Yliopiston toinen (ja samalla toivottavasti viimeinen) lukukausi on alkanut kiireisissä merkeissä ja olen ollut todella stressaantunut. Minulla on työn alla seuraavat kurssit:

• Policy Analysis
• Information and Research for Policy
• Policy Project
• International Development Policy

Tälläkin lukukaudella opinnot ovat seminaarimuotoisia ja tunneille pitää valmistautua lukemalla määrätyt artikkelit ym. Kokeita ei ole, vaan kurssit suoritetaan esseillä ja erilaisilla esitelmillä. IDP-kurssilla on lisäksi käytössä uusia kammottavia menetelmiä, kuten blogin ja wikipedia-tyylisen artikkelin kirjoittaminen ryhmissä Moodlessa, sekä Twitter. Aargh! Policy Project -kurssi on käytännössä tutkimusprojekti, joka suoritetaan työharjoittelun muodossa. Suoritan harjoittelua Consult Australia -nimisessä konsulttifirmassa. Vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, tosin en tiedä miten ikinä tulen saamaan projektini valmiiksi - tunnetusti järkevänä ihmisenä valitsin nimittäin aiheen, josta en tiedä yhtään mitään (coal seam gas). Jaiks! 

Jason on ollut ihanan kannustava, ja onneksi Sydneyssä riittää piristävää tekemistä opintojen ohella. Suoritimme myös viimein kaksi uutta salsakurssia. Lisäksi kävimme mm. ulkoilmaelokuvissa katsomassa About Time -leffan, ja muutama viikko sitten kävimme Royal National Parkissa tsekkaamassa yhden ihanan "salaisen" rannan. 

Valentine's Day; Dedes on the Wharf, the Rocks.

Royal National Park, NSW

Pääsiäisloma on alkanut varsin mukavissa merkeissä. Kävimme eilen katsomassa Lion King -musikaalin, aivan upea esitys! Sunnuntaina suuntaamme 10 päivän South Pacific -risteilylle, jonka kohteina ovat Vanuatu ja New Caledonia. En ole tietenkään pakannut yhtään enkä muutenkaan valmistautunut matkaan, onneksi Jason oli hankkinut meille matkaoppaan ja snorklausvarusteet valmiiksi. Tällä hetkellä ainoat ajatukseni risteilystä ovat seuraavat:

• Onko laivalla wifi? Pakko opiskella.
• Onko saarilla myytävänä mustia helmiä? 

Kutsuin muutaman kaverin pienimuotoisen pääsiäisdinnerin viettoon tänä iltana. Tarkoituksena on testata uutta grilliä, ja lisäksi ostin yhdeltä suomalaisleipurilta mämmiä (suomalaisversio vegemitesta) ja tein myös cheesecake-brownien (melkein sama kuin pasha). Valmistelut ovat sujuneet hieman katastrofaalisissa merkeissä: aamukahvi kaatui lattialle, ja lisäksi onnistuin tekemään superhelpon brownien jotenkin ihan väärin... Ehkä aika luovuttaa, minusta ei tule koskaan mitään kodinhengetärtä, vaikka olenkin nousevalta merkiltäni Rapu. Anyway, mukavaa pääsiäistä kaikille! :)

'Tis the Season

Joulu lähestyy, tosin minun on vaikea päästä täällä joulutunnelmaan tänäkin vuonna. Kaupoissa kyllä soivat joululaulut ja joka puolella on joulukuusia ja muita koristeita, mutta ne ovat kaikki jotain hirveitä kaupallisia amerikkalaistyylisiä välkky-bling-bling -viritelmiä. Lauantaiaamuna sitten alkaa matka kohti Hong Kongia ja Suomea, ja eiköhän se oikea joulutunnelma löydy viimeistään kotoa Siilinjärveltä. Jason on jo varoittanut, että Honkkarin joulumeininki on vielä paljon enemmän kaupallista, joten yritän henkisesti valmistautua siihen. Tapani mukaisesti en ole aloittanutkaan pakkaamista, lahjat olen sentään hankkinut jo hyvissä ajoin, tosin ne on vielä kaikki paketoimatta. No, hyvin ehtii vielä.  

Joulu on saapunut Darling Harbouriin

Muutoin joulunalusaika on sujunut rennoissa tunnelmissa. Sain viimein ensimmäisen lukukauden tulokset ja opinnot olivat sujuneet ihan hyvin. Lisäksi iloiseksi yllätykseksi sain harjoittelupaikan Justice Action -nimisestä policy advocacy -organisaatiosta. Vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta ja varmasti luvassa hyödyllinen oppimiskokemus. Ja ainakin jotain mielekästä tekemistä tämän nykyisen housewife -arjen rinnalle. 

Pari viikkoa sitten kävin myös viettämässä viikonlopun Canberrassa. Ohjelmassa oli ensinnäkin egyptiläis-australialaisen oud-virtuoosi Joseph Tawadrosin konsertti, jota Jason oli hehkuttanut jo pitkään. Olin varautunut johonkin omituiseen tekotaiteelliseen maailmanmusiikkiin, jota kukaan ei oikeasti kuuntele, mutta se oli todella upea ja taidokas esitys. Suosittelen! 

Kävimme myös vaeltamassa läheisessä Tidbinbilla -kansallispuistossa, missä on mahtavat vaellusreitit ja hyvät mahdollisuudet bongata eläimiä. Alueelle on myös siirretty mm. useampi koala turvaan ja alue on aidattu, joten eläimet ovat suojassa pedoilta. Tai niinhän sitä luulisi. Jouduimme valitettavasti todistamaan kuinka pelikaani söi pienen kilpikonnan suihinsa aivan silmiemme edessä. Todella traagista. 

Gibraltar Peak, Tidbinbilla National Park, ACT

Joulukuun alussa tuli vastaan tärkeä virstanpylväs: ensimmäinen vuosipäivä Jasonin kanssa. Nyt rasti seinään, tässä rikotaan henkilökohtaisia ennätyksiä! Tosin mainittakoon, että tämä matematiikka perustuu Jasonin käsitykseen seurustelumme vaiheista, sillä itse en vuosi sitten tiennyt että ne ihmeelliset hengailut olivat treffejä. ;) Jason vei minut dinnerille Cafe Paci  -ravintolaan, joka on suomalaisen Pasi Petasen uusi pop up -ravintola Darlinghurstissa. Aivan taivaallinen kokemus ja mukana ripaus suomalaisia makuja. 

Cafe Paci

Luulin jo että minulla ei ollut tänä vuonna ollenkaan pikkujouluja, mutta onneksi harjoittelupaikkani järjesti juhlat viime perjantaina. Lisäksi kavereiden kanssa suuntasimme päiväksi läheiselle Shark Islandille nauttimaan viimein kunnolla alkaneesta kesästä ja viettämään aikaa yhdessä ennen joululomia. Viime lauantain pub crawl Newtownissa oli myös todella virkistävä kokemus, ja illan saldona mm. ranskalainen kaverini Michel ei päässyt sisään yhteen pubiin koska hänellä ei ollut paikallista henkkaria, ja hollantilainen kaverini Bart heitettiin ulos toisesta pubista koska hän oli muka nukahtamaisillaan. Itse pääsin myös loistamaan kommentillani Jasonille: "Ää-äh don't kiss me, I'm drinking!" Tyylikkyys ennen kaikkea. ;)

Lautalla matkalla Shark Islandille

Sain tällä viikolla hankittua paikallisen ajokortin, hurraa! Yritin sitä jo kerran aikaisemmin muutama kuukausi sitten, mutta jouduin hankkimaan ajokortistani virallisen käännöksen ennen kuin hakemukseni hyväksyttiin. En todellakaan aio ajaa täällä, mutta se on parempi henkkari sillä jotkin paikat kuten kuntosali ja kasino vinkuvat aina paikallista henkkaria tai passia. Olihan se taas aikamoinen paperisota kaikenmaailman lippujen ja lappujen kanssa, mutta kaikki sujui lopulta kätevästi. 

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!!! Raportoin pian miten joululoma Suomessa ja Hong Kongissa sujui. Kulttuurishokkeja puolin ja toisin lienee luvassa...

Summer break

Jason oli järjestänyt minulle ihanan synttäriviikonlopun Hunter Valleyssä, missä hengailimme jazz-festareilla ja viinitiloilla ja sain myös kukkia ja ihania lahjoja, awww. :) Jazz in the Vines -festarit järjestettiin Tyrrell'in viinitiloilla ja esiintyjinä olivat mm. Marcia Hines ja James Morrison. Aivan mahtava konsepti! Pahin ikäkriisi on myös mennyt jotenkin huomaamatta ohi, kun on ollut niin hirveä stressi ja kiire opintojen kanssa. Eipä sillä, että "levottomat-syndrooma" olisi mihinkään kehittynyt, ihan yhtä tuuliajolla tässä edelleen ollaan... 

Jazz in the Vines, Hunter Valley

Virallisesti vanha mutta iloinen :)

Opintojen suorastaan sadistinen aikataulu on tosiaan saanut suurta stressiä ja ahdistusta aikaan. Olen käsittääkseni ilmoittautunut vuoden kestävään ohjelmaan, mutta täällä hutkitaan opinnot kasaan parissa kuukaudessa, jonka jälkeen seuraa parin kuukauden kesätauko, ja samanlainen parin kuukauden horror-jakso on varmaan sitten luvassa myös seuraavalla lukukaudella (ou nou!). Minulla oli mielikuva intellektuellista hengailusta kampuksella, mutta todellisuus oli viime viikkoina paniikinomaista esseiden kirjoittamista ainoana tavoitteena saada vaadittu sanamäärä valmiiksi määräaikaan mennessä. Tietysti opintojen suorittaminen englanniksi on vaativampaa ja ryhmätöiden yms tekemiseen on myös kulunut aivan tuhottomasti aikaa, lisäksi kansainväliset opiskelijat ovat käytännössä pakotettuja suorittamaan neljä kurssia lukukaudessa, joten lusmuiluun ei ole jäänyt aikaa. Paikallisasukkailla sen sijaan on enemmän vapautta ja valinnanvaraa. Kesätauko ja vapaus on kuitenkin nyt alkanut, mahtavaa! Tosin sen myötä minusta on tullut mikäkin housewife, kulutan päivät shoppailemalla, lisäksi hengailen täällä Jasonin asunnolla ja pesen pyykkejä, teen ruokaa ja leivon - ja siis vielä ihan vapaaehtoisesti. Aaargh, who am I ?!

Kaiken kiireen keskellä piti vielä tehdä viime verovuoden veroilmoitus. Tämä(kään) asia ei hoitunut ongelmitta, vaan vaati pari puhelua paikalliseen verovirastoon. Välillä täälläkin asioiden hoitaminen on ihan Belgian tasolla, mutta erona on tosin se että täällä asiat saadaan jotenkin ratkaistua ja asiakaspalvelussa jopa ongelmia pahoitellaan, eikä kaikki ole vaan omaa syytä. Voin onnitella itseäni, että olen joskus taistellut ne kirotut vero-oikeuden perusopinnot. Ja veroilmoitus kaikkine vähennyksineen hyväksyttiin huikeasti pari päivää ennen määräaikaa, jesh! 

Parin viikkoa sitten kävin Canberrassa juhlistamassa oktoberfestiä, joka siis järjestetään siellä hieman myöhässä, marraskuun alussa. Oikein hauska ja virkistävä tapahtuma, ja meno oli pitkälti samanlaista kuin Brysselin vastaavassa tapahtumassa. Joskus olisi kyllä päästävä kokemaan se oikea oktoberfest Münichissä. 

Seuraavana viikonloppuna ohjelmassa oli Sculptures by the Sea -näyttely, joka on sijoitettu Bondi-Tamarama välimaastoon. Taidehökötysten ihailun lisäksi saa mukavan kävelylenkin mahtavissa maisemissa rannalla. 

Sculptures by the Sea, Bondi Beach

Pitkän miettimisen jälkeen buukkasin viimein lennot jouluksi Suomeen, ja Jason on myös tulossa mukaan! Odotan joululomaa jo todella innolla. Jasonin kokema maksimipakkanen on varmaan jotain -5, joten saa nyt nähdä millainen kokemus herra etelämaalaiselle on vielä tulossa. Olemme siis Suomessa 23.12. - 2.1., jonka jälkeen lomailemme vielä viikon Hong Kongissa, missä Jasonin isä ja jotain muita sukulaisia asuu. Lisäksi Jason haluaa viedä minut päiväksi mainland-Kiinan puolelle, mitä varten jouduin hankkimaan viisumin. Ensin olin viisumihakemukseni kanssa väärässä paikassa, sillä konsulaatti ei suinkaan hoida viisumiasioita täällä vaan jokin helkutin viisumitoimisto. Toisella yrityksellä minulta puuttui jotain dokumenttejä, kuten "kutsukirje" Kiinaan. Siis jotain rajaa! Jason joutui toimittamaan heille tämän vaaditun kirjeen matkaohjelmineen ja viimein ylihintainen viisumi myönnettiin. Sen verran hermoja (ja kukkaroa) koetteleva kokemus, että Kiinan on tammikuussa paras yllättää positiivisesti!

Livin' La Vida Loca

Lokakuun alussa paikallisen Labour Dayn johdosta pääsimme viettämään pitkää viikonloppua ja suuntasimme pieneen rannikkokaupunkiin Naroomaan, reilun parin tunnin ajomatkan päähän Canberrasta etelään. Narooma ei todellakaan ole mikään menomesta, mutta vaihteeksi olikin mukava asustella mökissä joen rannalla luonnon keskellä. Teimme myös reissun veneellä läheiselle Montaguen saarelle, jossa asustaa hyljekolonia ja illalla auringon laskiessa pääsimme näkemään myös pikku pingviinejä, jotka rantautuvat yöksi saarelle. Veneestä bongasimme myös kaksi jättiläiskokoista ryhävalasta. Kävimme myös sukeltamassa hylkeiden kanssa, ja ne ovatkin leikkisiä otuksia jotka osaavat matkia ihmisten liikkeitä - mutta haisevat aivan kuvottavalle, parempi siis sukellusnaamari päässä veden alla. 

Montague Island, Narooma

"Australia Rock", Narooma

Muutoin viikonloppu sujui rauhallisissa tunnelmissa ja kävimme mm. vaeltamassa läheisessä kansallispuistossa ja reissulla bongasimme useita keguruja ja wallabeja - ja sain viimein myös sen pakollisen "kenguruja biitsillä" -valokuvan, ta-daa: 

Kengu ja pinkki pikku-joey pussissa, awww!

Seuraavalla viikolla minulla oli vielä vapaaviikko yliopistolta, joten jäin Canberraan ja opiskelin päivät kansalliskirjastolla. Siellä on saatavilla kaikki Australiassa julkaistut kirjat ja sainkin hyödynnettyä valikoimaa omia tutkielmiani varten. Parina iltana kävimme myös urheilemassa military bootcampin merkeissä - hirveää rääkkiä mutta hauskaa ja tehokasta treeniä. Canberrassa onnistuin myös suorittamaan ehkä pahimman kokkauskatastrofini ikinä. Tarkoitukseni oli kokata japanilaistyylistä kana-udonia, johon päätin fusion-henkisesti yhdistää violettia porkkanaa - ja tämän kokeilun tuloksena koko sörsseli muuttui kirkkaan violetiksi! Erittäin noloa, erityisesti Jasonin kämppisten ollessa paikalla todistamassa tätä tragediaa. Tuli elävästi mieleen Bridget Jonesin sininen keitto -kohtaus, haha! Jason on ihana: hän sanoi että ruokia ei pitäisi arvostella niiden värin perusteella ja sitä paitsi aasialaiset nyt muutenkin syövät kaikenvärisiä ruokia. Ihana kiinalais-australialainen Mr Darcy! :)  

Violetti kana-udon - bon appétit!

Tällä viikolla Jasonin äiti kutsui minut viettämään iltaa kanssaan The Star -kasinolle dinnerin ja Ricky Martinin konsertin merkeissä (en muuten edes tiennyt, että Ricky tekee vielä musaa). Tämä oli ensimmäinen illanvietto hänen kanssaan kahdestaan, ja etukäteen jouduin tietenkin hurjan paniikin valtaan, mutta onneksi ilta sujui ihan mukavissa merkeissä (onneksi siellä sai viiniä). Jason oli kuulemma ollut minuakin enemmän paniikissa tietäen että äitinsä osaa olla ajoittain aikamoinen dragon lady ja veljiensä tyttöystävät ovat kuulemma joutuneet aikamoiselle koetukselle hänen kanssaan. Valituksia ei ole onneksi vielä ainakaan kuulunut, ja tänään hän kutsui meidät brunssille, joten ainakin toistaiseksi olen vielä mukana kutsulistalla.

Hirveä paniikki opinnoista näin lukukauden jo lähestyessä loppuaan, aargh! Kansainväliset opiskelijat ovat pakotettuja suorittamaan neljä kurssia lukukaudessa, joten kyseessä todellakin on kokoaikainen opiskelu. Varmaan miljoona esseetä, raporttia, esitelmää ja ryhmätyötä vielä tehtävänä (varovainen arvio). 

Viime viikosta lähtien Sydneyn lähistöllä on ollut vakavia maastopaloja, joiden takia viranomaiset ovat julistaneet hätätilan koko New South Walesin osavaltioon. Viranomaisten mukaan kyseessä on pahin tilanne vuosikymmeniin, kun kuumuus, kuiva sää ja erittäin kovat tuulet lietsovat pahoja paloja. Pahin tilanne on Blue Mountains -vuorilla Sydneyn länsipuolella. Viranomaiset pelkäävät, että palo saattaa uhata jo osaa Sydneyn läntisiä esikaupunkeja. Tähän mennessä yli 200 kotia on jo tuhoutunut ja yli 120 vaurioitunut paloissa. Kääk! Toivon todella, että Hunter Valleyn viinialue ei pala poroksi ennen ensi viikonlopun reissua. 

Elämäni wagyu-pihvinä

Tiedätte varmaan japanilaista alkuperää olevan Wagyu-pihvilihan, jota hierotaan, syötetään hyvää ruokaa ja soitetaan klassista musiikkia - se olen minä! ;) Jason on viime viikkoina vienyt prinsessakohtelun aivan uudelle tasolle, johon on kuulunut mm. lahjoja, mahtavia dinnereitä ja viiniä, hierontaa sekä viikonloppu Port Macquariessa. Tähän kaikkeen on tosin syynsä: Jason on muuttamassa uuden työnsä takia 5-6 kuukaudeksi Canberraan, mistä olen tietenkin erittäin näreissäni. Kyseessä on toki aivan mahtava duuni Australian puolustusministeriön alaisessa organisaatiossa ja pääkaupunki-rotaatio on pakollinen osa sitä, mutta silti... En kestä, kaikki elämäni miehet vain häipyvät, viuh vaan! No, Canberra on tosin vain 3 tunnin matkan päässä, mutta silti se on eri osavaltiossa. Äääh!  

Anyway, viikonloppu Port Macquariessa oli aivan ihana. Se on söpö pieni rannikkokaupunki n. 390 km Sydneystä pohjoiseen. Asustimme mahtavassa The Observatory -hotellissa Town Beachilla. Saapuessamme huoneessa oli odottamassa suklaata ja viinipullo - erinomaista palvelua. Viikonlopun kohokohta oli ehdottomasti vierailu Koala Hospitalissa, maailman ainoassa koala-sairaalassa. Lisäksi kävimme vaeltamassa Dooragan kansallispuistossa, ja valas-risteilyllä bongasimme myös muutaman ryhävalaan, yhden jättiläisen jopa aivan veneen vieressä. 

Näkymät Doorangan kansallispuistosta

Todella maukasta kaurista ja Shirazia, Foveaux Restaurant

Olen päässyt maistamaan myös sitä oikeaa wagyu-pihviä, tällä kertaa japanilaisen wagyu bbq'n muodossa Nishiki-ravintolassa North Sydneyssä. Mukana menossa oli myös Jasonin äiti Mary (kuinkas muuten). En ole aikaisemmin tykännyt yhtään sakesta, mutta näköjään niissäkin on suuria eroja, sekä täällä että Tokonomassa tarjolla olleet olivat aivan erinomaisia. 

Japanilainen wagyu bbq, Nishiki

Opinnot ovat alkaneet ihan mukavasti, joskin neljä kurssia tarkoittaa todellakin kokopäiväistä opiskelua. Tässä muutamia havaintoja kampukselta:

• Oppitunnit ovat seminaarimuotoisia, joihin pitää valmistautua etukäteen lukemalla määrätyt artikkelit yms, joiden pohjalta oppitunnilla sitten keskustellaan.
• Varsinaisia kokeita ei juurikaan ole, sen sijaan kursseilla joutuu kirjoittamaan eripituisia esseitä ja pitämään esitelmiä sekä yksinään että ryhmissä.
• Tunnit ovat todella käytännönläheisiä, joskin kirjallisuus tuntuu välillä olevan hyvinkin teoreettista ja lukemastaan ei ymmärrä puoliakaan. Tunneilla teoriaa kuitenkin sovelletaan käytäntöön. 
• Yliopistolla on käytössä se kirottu Moodle-oppimisympäristö, josta kurssimateriaali yms on saatavilla. Olen myös oppinut, että vaikka Moodle ilmoittaa tehtävän viimeiseksi palautusajankohdaksi esim. klo 9:30 aamulla, niin ei hätää - myös yliopistolla sovelletaan rentoa aussilaista elämänkatsomusta, jonka mukaisesti tehtävän voi palauttaa illalla luennolle saapuessaan ("kun se Moodle nyt ilmoittaa vähän mitä sattuu, ei sitä tarvitse ottaa niin vakavasti", kuten eräs opettajani asian ilmaisi). Itsehän kirjoittelin ensimmäistä esseetä aivan paniikissa aamuvarhain, jotta sain sen valmiiksi määräaikaan mennessä.. 
• Viini on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi työkaluksi esseitä kirjoittaessa. 

Back to School

Paluu opiskelijaelämään on alkanut ja olen nyt virallisesti aloittanut Policy Studies -opinnot New South Walesin yliopistossa Kensingtonin kampuksella, jihaa! Kyseessä on vuoden kestävä postgraduate -maisteriohjelma. Fiilis on kuin ekaluokkalaisen ja eläkeläisen yhdistelmällä: vaikka olin käynyt Jasonin kanssa tutustumassa kampukseen jo aikaisemmin, hän oli printannut minulle mukaan kampuksen kartan, johon hän oli korostuskynällä merkinnyt tärkeimmät paikat. Lisäksi polvi oli kipeytynyt juoksemisesta niin paljon, että en pystynyt kävelemään portaita ylös enkä varsinkaan alas, joten jouduin köpöttelemään kampuksella pyörätuoliramppeja pitkin. Todella noloa, erityisesti ensimmäisenä päivänä, mutta tulipahan samalla testattua yliopiston esteettömät kulkuyhteydet. ;) Lisäksi piristyksekseni löysin kampuksen stationery shopin poistokorista Gollan kännykkäpussukan hintaan 5 AUD. 

Opiskelija UNSW:n kampuksen pääportilla

Opintoihini kuuluu neljä pakollista ja neljä valinnaista kurssia, joihin piti ilmoittautua netissä (ja tämä proseduuri todellakin sisälsi byrokratiaa ja hermojen menetyksiä). Ensimmäisen lukukauden ohjelmassa minulla on seuraavat opinnot:

• Policy and Organisations
• Society, Environmental Policy and Sustainability
• Rights Based Project Design and Evaluation
• International Political Economy

Olen sekä innoissani että suorastaan peloissani opinnoista. Kurssit vaikuttavat todella mielenkiintoisilta, mutta jännittää tosi paljon miten suoriudun opinnoista englanniksi. Kurssit ovat seminaarimuotoisia, joten varsinaisia kokeita ei juurikaan ole, sen sijaan joutuu kirjoittamaan erilaisia esseitä ja pitämään jotain kammottavia esityksiä. Wish me luck!

Kampuksen kartta ja opiskelumateriaalia

Valaita ja makuelämyksiä

Pääsin viikko sitten mukaan whale watching -risteilylle ja ilokseni bongasimme kaksi ryhävalasta (humpback whale). Valaat matkaavat nyt täällä Australian itärannikolla etelästä kohti pohjoisen lämpimämpiä vesiä ja palaavat sitten takaisin syys-lokakuussa. Risteily lähti Sydneyn Circular Quay -satamasta ja suuntasi merelle, ja seurasimme sitten parin tunnin ajan valaiden liikkeitä. Nämä valaat eivät esittäneet mitään superhyppyjä tai muita hienoja temppuja, mutta sukelsivat useaan kertaan ja näyttivät myös pyrstöjään ja eviään. Päivä merellä oli myös ihanan aurinkoinen, joten kerrassaan hieno kokemus! Valasristeilyn jälkeen kävin Maikin Kathmandun tarinoiden innoittamana dinnerillä nepalilaisessa ravintolassa. 

Ryhävalas sukeltaa

Tällä viikolla oli vuorossa aivan uskomaton japanilainen ravintolaelämys Tokonomassa Surry Hillsissä. Tarjolla oli 12 ruokalajin degustation -menu. Jason oli ostanut voucherin ja tehnyt varauksen jo monta viikkoa sitten, sillä sinne on niin vaikea saada pöytää ja mekin jouduimme tyytymään torstai-iltaan. Lisäksi nautimme pikkupullon sakea, joka oli itse asiassa myös aika hyvää. Todella trendikäs ravintola ja aivan mahtavan maistuvaa ruokaa, aivan huikea elämys!
 

Tokonoma

Sain tällä viikolla viimein hoidettua ilmoittautumisen yliopistoon, jonka olin tietenkin tapojeni mukaisesti jättänyt viime tippaan. Prosessi ei tietenkään sujunut ongelmitta, sillä ensinnäkään nettitunnukset eivät toimineet ja jouduin soittamaan pari puhelua yliopiston IT-tukeen ennen kuin pystyin edes kirjautumaan sisään palveluun, jossa voin ottaa vastaan opiskelupaikan, laatia opintosuunnitelman ja ilmoittautua kursseille. Lisäksi piti hankkia jokin helkutin pakollinen henkilövakuutus ja opiskelijaviisumi, mutta ne pystyi onneksi hoitamaan netissä. Pienenä vinkkinä voin todeta, että tätä hässäkkää ei kannata jättää viimeiseen viikkoon, tässä on nimittäin olleet hermot sen verran riekaleina jo ennen kuin olen edes päässyt kampukselle asti. Ensi viikolla sitten paluu opiskelijaelämään, kääk! Olen todella innoissani, mutta samalla ihan paniikissa. 

Jason on ollut ihanan kannustava ja auttavainen ja todellakin ihailen hänen hermojen kestävyyttä. Lisäksi hän on kokannut minulle ihania ruokia, kuten kuvan lohi-quinoa-juttua. Itsehän edellisenä päivänä onnistuin keittämään maissin ylikypsäksi - lopputulos oli ruttuinen ja tummankeltainen ja se maistui ihan mullalle. Uaah! 

Lohi-quinoa-juttu à la Jason

Kävin tänään sivistämässä itseäni käymällä katsomassa World Press Photo 2013 -lehtikuvanäyttelyn, joka oli esillä Sydneyn pääkirjastossa. Todella upeita ja koskettavia valokuvia, suosittelen! 

Uutta energiaa

Tähän on tultu: Jason vei minut pari viikkoa sitten akupunktiohoitoon, sillä olen ollut viime aikoina niin stressaantunut, väsynyt ja huonotuulinen. Kävin viikko aikaisemmin siellä akupunktiopaikassa Jasonin mukana seuraamassa hänen omaa sessiota, ja pakko tunnustaa että yritin olla nauramatta siellä heidän syvällisille Qigong -energiakeskusteluille. Olen pitänyt akupunktiota aina jossakin määrin huuhaana, ja marssin sisälle omaan hoitooni erittäin ennakkoluuloisena. Mutta kuinka ollakaan, kävelin ulos samaisesta paikasta kuin uudelleen syntyneenä - aivan mieletön kokemus, suosittelen! Ja hoito oli samalla kuin kokonaisvaltainen terapiasessio, siellä nimittäin käytiin läpi kaikki oman elämäni ja parisuhteeni ongelmat. Nyt on energiakanavat avattu ja positiivinen Qi-energia voi virrata! Menen sinne varmaan pian vielä uudestaan, sillä vahvasti epäilen että yksi hoitokerta ei kaikkea tätä stressiä ja ahdistusta paranna, ainakaan kovin pitkäaikaisesti, ja kokeilen samalla myös kiinalaisia yrttejä, joita akupunktioterapeuttini Mathew minulle vahvasti suositteli. 

Sain myös hyviä uutisia yliopistolta: minut hyväksyttiin Policy Studies -opintoihin New South Walesin yliopistoon, wuhuu! Ja jollakin ihmeellä olen onnistunut välttämään sen kammottavan englannin kielitestin ja sain siis siitä vapautuksen. Sain myös lisävuoden opintovapaata EU-edustustolta, joten jos sitä vaikka nyt saisi niitä opintojakin tehtyä. Tässä on nyt tietenkin edessä helvetillinen paperisota viisumihakemuksineen yms, ääh... Prosessi ei ole alkanut kovin vahvasti, sillä en ole vielä edes pystynyt hyväksymään opintotarjousta, sillä en pääse kirjautumaan sisään yliopiston typerään ohjelmaan. Huoh. 

Viime viikonloppuna kävin pubissa ihmettelemässä Lions vs. Wallabies -rugbyottelua. Itsehän en ymmärrä rugbystä yhtään mitään, mutta kyseessä on siis jonkinlainen maailmankaikkeuden loppuottelu, jossa vastakkain ovat UK:n ja Irlannin dreamteam Lions ja Aussien Wallabies. Aussit olivat voittaneet edellisen turnauksen 12 vuotta sitten, mutta tällä kertaa tuli katkera tappio. En ymmärrä tämän turnauksen pointtia: neljän joukkueen parhaimmisto vastaan yhtä. Epäreilua, sanon minä.   

Tämä viikonloppu on sujunut tervehenkisesti urheilun merkeissä. Eilen kävimme Jasonin kanssa patikoimassa rannikolla Bondilta Coogeelle ja takaisin, ja paluumatkalla bongasimme myös suureksi yllätykseksi valaan! Tänään oli sitten edessä suuri koitos nimeltään Sydney Harbour 10k Run. Juoksu sujui itse asiassa ihan mukavasti ja maisemissa ei todellakaan ollut valittamista. Tosin juoksu alkoi aamulla klo 7:30, josta kukaan ei ollut maininnut minulle ilmoittautuessa yhtään mitään - sinänsä varmaan hyvä niin, sillä voin vannoa että muutoin kyseinen juoksu olisi todellakin jäänyt välistä. Mitalit kaulassa juoksun jälkeen suuntasimme sitten porukalla brunssille The Rocksiin. 

Sydney Harbour 10k - virallinen juoksukuva

Mitalit kaulassa Sydney Harbour 10k -juoksun jälkeen, jee!