Jos satut vielä seuraamaan Eliza Does Oz -blogia, olet ehkä huomannut, että täällä on ollut poikkeuksellisen hiljaista. Edellisestä blogipostauksesta on vierähtänyt jo tovi, ja sillä välin elämä on vienyt mukanaan vauhdilla. Blogi ei kuitenkaan ole unohtunut. Päinvastoin. Olen usein ajatellut, että olisi mukava palata kirjoittamisen pariin, mutta kuten niin monella meistä, aika ja energia ovat välillä olleet kortilla. Nyt tuntuu kuitenkin oikealta hetkeltä puhaltaa blogiin jälleen hieman eloa.
Mitä minulle kuuluu?
Viime vuosien suurin uutinen on epäilemättä se, että perheemme kasvoi pienellä tyttärellä. Elämä on muuttunut monella tavalla, mutta samalla maailma on avautunut aivan uudella tavalla myös matkailun näkökulmasta. Kohteita katsotaan nykyään hieman eri silmin kuin ennen, ja matkalaukuista löytyy nykyään muutakin kuin aurinkolasit ja passi.
Arki Sydneyssä jatkuu edelleen. Australia tuntuu vuosi vuodelta enemmän kodilta, vaikka Suomi säilyykin aina tärkeänä osana identiteettiäni. Näiden vuosien aikana olen myös keskittynyt työuraani, joka on vienyt paljon aikaa ja energiaa. Blogi jäi vähitellen taka-alalle, kun elämä täyttyi uusista haasteista, projekteista ja ennen kaikkea perhearjesta.
Matkailu ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään
Vaikka blogi hiljeni, matkailu ei loppunut.
Viime vuosiin on mahtunut lukuisia viikonloppureissuja ympäri Uutta Etelä-Walesia, uusia ravintolalöytöjä Sydneyn kulmilla sekä muutama ikimuistoinen pidempi matka. Viime jouluna suuntasimme Adelaideen, ja tänä vuonna pääsimme ensimmäistä kertaa matkustamaan myös Fidžille yhdessä pienen matkaseuralaisemme kanssa.
Matkailu vauvan kanssa oli tietysti aivan erilainen kokemus kuin ennen. Yllätys yllätys, elämä ei kuitenkaan loppunut lapsen syntymään, vaikka välillä matkojen suunnittelu vaatiikin hieman enemmän ennakointia. Saatan kirjoitella aiheesta myöhemmin enemmänkin, sillä ainakin itse kaipasin käytännön kokemuksia ennen ensimmäisiä perhematkojamme.
Miksi blogi edelleen?
Moni matkatarina päätyy nykyään sosiaaliseen mediaan, ja niin myös omani. Silti huomaan palaavani yhä uudelleen blogin pariin. Kirjoittaminen antaa mahdollisuuden pysähtyä kokemusten äärelle aivan eri tavalla kuin nopeasti ohivirtaavat julkaisut. Tykkään edelleen kirjoittamisesta ja matkakokemusten jakamisesta. Vaikka Instagram sopii hyvin hetkien ja tunnelmien tallentamiseen, blogiin mahtuvat myös ne pidemmät tarinat, taustat ja pohdinnat, joille ei aina löydy paikkaa kuvavirran keskellä. Siksi haluan pitää tämän pienen nurkan internetissä elossa myös jatkossa, vaikka päivitystahti olisikin nykyään hieman verkkaisempi.
Mitä seuraavaksi?
En aio luvata kunnianhimoista julkaisutahtia. Sen sijaan ajattelin palata kirjoittamisen pariin omilla ehdoillani. Täällä tullaan todennäköisesti näkemään ainakin:
- kuulumisia Australiasta ja Sydneystä
- matkakertomuksia läheltä ja kaukaa
- kokemuksia matkailusta pienen lapsen kanssa
- ravintola- ja ruokavinkkejä
- satunnaisia paloja australialaisesta arjesta.
Ja ehkä perinteiseen tapaan myös vuosittainen matkavuoden yhteenveto.
Mukava nähdä, että blogi on edelleen täällä odottamassa. Toivottavasti myös osa vanhoista lukijoista löytää takaisin. Mistä sinä haluaisit lukea jatkossa?
Kiitos, että poikkesit. Terveisin Sydneystä,
Elisa
