3 salaista baaria Hong Kongissa

Hong Kong tunnetaan erityisesti rooftop-baareistaan, mutta kaupungista löytyy myös useita mielenkiintoisia New York -tyylisiä salaisia baareja. Kieltolain aikaisia salaisia juomapaikkoja kutsuttiin speakeasy-baareiksi, koska niissä piti puhua hiljaa, jotta baari ei tulisi paljastetuksi. Vaikka kieltolaista onkin jo ikuisuus, salamyhkäisten salakapakkojen perintö elää edelleen. Kävimme joululomalla testaamassa kolme salaista baaria Hong Kongissa, ja sattumalta niiden tarinat kietoutuivat yhteen. Tämänkin tarinan takana on nainen.

Mrs Pound 

Legendan mukaan 1950-luvun mystinen burlesque-tähti Mrs Pound halusi jättää entisen elämänsä taakseen ja hän pakeni Hong Kongiin. Hän rakastui Mr Mingiin, ja yhdessä he matkustelivat ympäriinsä nauttien aasialaista street foodia. Mr Ming lahjoitti rakkaalleen postimerkkikauppansa, jossa Mrs Pound vietti uutta salattua elämäänsä. Mrs Pound loihti street foodia omalla tavallaan, mikä muistutti häntä makumatkoista maailmalla. 

Tarinan mukaisesti Mrs Pound oli postimerkkikaupaksi naamioitu salakapakka Sheung Wan -alueella. Uusi salaisuus on kuitenkin tullut julki. Mrs Pound ja hänen uusi rakkaansa Lee Sai ovat sinetöineet rakkautensa lukkosepänliikkeessä. Ja näin ollen postimerkkikauppa on muuttanut muotoaan ja ravintolan julkisivu on nykyisin lukkosepänliike. Tarkkaavaisuus on paikallaan, jotta löydät salaisen napin, jolla baarin ovi aukeaa...

Mrs Pound 

6 Pound Lane, Sheung Wan, Hong Kong 

www.mrspound.com 

Foxglove 

Foxglove Hong Kongin keskustassa on Mrs Poundin ja Frank Minzan rakkauslapsi. Romanssi matkan varrella jätti Minzan kaipaamaan rakkaansa paluuta, ja hän oli itse asiassa niin rakkaudenkipeä, että hän nimesi yksityisen baarinsa Mrs Poundin lempikukan, sormustinkukan (foxglove), mukaan. Foxglove on ulkoapäin elegantti sateenvarjokauppa Printing Housen toisessa kerroksessa, mutta sisältä paljastuu tyylikäs jazz-baari.

Foxglove 

6 Duddell Street, Central, Hong Kong 

foxglovehk.com 

Dr Fern's Gin Parlour 

Dr Fern on Mrs Poundin uskottu lääkäri, joka määrää hänelle päivittäisen terveellisen annoksen giniä ja muita rohtoja. Tohtorin vastaanotto sijaitsee Landmark-rakennuksen alakerrassa. Sisältä kuitenkin paljastuu tyylikäs gin-baari, jonka valikoimasta löytyy noin 250 eri giniä ympäri maailmaa - myös pari suomalaista Kyrö Distilleryn giniä. Tämä vastaanotto on ehdottomasti jokaisen ginin rakastajan (kuten itseni) taivas.

Dr Fern's Gin Parlour 

First Basement Floor, Landmark, Atrium, 

15 Queen's Road, Central, Hong Kong 

www.drfernshk.com 

Vinkki: kannattaa käydä tsekkaamassa nämä baarit "oikeassa" järjestyksessä, jolloin myös tarina seuraa loogisessa järjestyksessä - ensin Mrs Pound, sitten Foxglove ja viimeiseksi Dr Fern's Gin Parlour. Baareihin voi olla vaikea löytää sisälle, joten kannattaa olla tarkkana. Kannattaa myös kysyä baarien henkilökunnalta lisää tarinasta, sillä en halua halua paljastaa kaikkia yksityiskohtia. Salaperäisyys ja ripaus jännitystä nimittäin kuuluvat olennaisena osana salakapakkojen henkeen. 

Seuraa Eliza Does Oz -blogia seuraavissa kanavissa: 

Facebook | Instagram | Twitter | Bloglovin | Blogit.fi

Joululoma Hong Kongissa

Tammikuu on jo puolessa välissä, mutta palaan tämän kirjoituksen myötä kuitenkin vielä joululomaamme Hong Kongissa, joka oli monella tapaa ikimuistoinen kokemus - joskin kulttuurishokeilta ja hermoromahduksilta ei vältytty. Omalla lautasellani ei myöskään tulla näkemään kiinalaista ruokaa ihan vähään aikaan. 

Tämä oli minulle viides kerta Hong Kongissa ja samalla ensimmäinen joulu tuossa moni-ilmeisessä vastakohtien kaupungissa. Hong Kongissa joulua voi viettää monella tapaa, sillä kaupungissa yhdistyvät eri kulttuurien jouluperinteet. Kaupunki on täynnä huikeita, välkkyvän värikkäitä joulukoristeita ja -valoja, joissa esiintyvät sekä länsimaiset että aasialaiset teemat. Jasonin perheen Hong Kongin kodin arjessa jouluun kuuluu yleensä dinneri perhetuttavien kanssa, missä tarjolla on kiinalaista ruokaa eikä mitään erityisiä jouluruokia, dancing ball -juhlat, tai illanvietto vaikkapa golf-klubilla. Perheen perinteisiin ei kuulu joulupukkia, ja lahjoja annetaan yleensä vain lapsille.



Joulunvieton puitteet olivat siis hyvin erilaiset. Kävimme jouluaattona lounaalla Jasonin äidin ja muutaman perhetuttavan kanssa kiinalaisessa ravintolassa. Lounaan keskustelunaiheina olivat kiinalaiseen tapaan mm. asunto- ja osakemarkkinat, lisäksi Jasonin täti kysyi Jasonin äidiltä kesken lounaan paljonko hän nykyään painaa. Hmph, tällainen joululounas tällä kertaa. 

Halusimme välttää suunnitellun kiinalaisen jouludinnerin erään perhetuttavan luona ja näin ollen Jason oli järjestänyt meille oman joulunvieton Tiffin Lounge -ravintolassa Grand Hyattissa. Jouludinneri-buffet oli aivan ihana ja tunnelma suorastaan satumainen. Tarjolla oli lähes kaikkea mahdollista: seafoodia, kinkkua, kalkkunaa, salaatteja ja jälkiruokia, ja taustalla soi tyylikäs jouluinen jazz. Vastoin ennakko-odotuksiani pääsin viimein kunnolla joulutunnelmaan ja voin sanoa, että melkein pystyin kuvittelemaan lumihiutaleiden leijailevan ulkona.

Tiffin Lounge, Grand Hyatt; Hong Kong

Joulupäivänä kävimme shoppailemassa Jasonin äidin ja hänen ystävänsä kanssa Stanley Plaza -ostoskeskuksessa Hong Kongin saaren etelärannalla, ja illalla vuorossa oli kiinalainen jouludinneri perheen ja muutaman perhetuttavan kanssa. 

Hong Kong on foodien paratiisi. Sain taas kiinalaisen ruoan yliannostuksen muutaman päivän jälkeen, mutta onneksi tarjolla on myös paljon länsimaalais-ystävällisiä herkkuja, kuten täytetty vohveli kotitekoisella gelatolla. Joulun syöpöttelyjen jälkeen oli myös suorastaan pakko vetään lenkkikamat päälle, ja suuntasimme vaeltamaan Dragon's Back -reitille saaren kaakkoisosaan. Sääennuste oli luvannut puolipilvistä säätä, mutta huipulle kiivetessämme vastassa oli sankka sumu ja pilviverho. Luvatut upeat maisemat jäivät siis valittetavasti näkemättä, mutta saimme ainakin mukavan liikuntasession. 

Joulun jälkeen ohjelmassa oli parin päivän resort-loma Zhuhaissa manner-Kiinan puolella sekä paluumatkalla päivä Macaossa. Chimelong Penguin Hotel -resort on itse asiassa koko maailma suurin pingviini-teemahotelli, joka tarjoaa upeat puitteet rentouttavaan lomaan -  jos siis ei matkusta Jasonin äidin, tädin ja heidän ystävänsä kanssa. Kuvittelin, että parin päivän reissu heidän kanssaan ei voi olla niin paha, ja resortissa voimme kuitenkin rentoutua ja tehdä mitä huvittaa. Vielä mitä! Pari päivää oli yhtä hössöttämistä, kiirehtimistä ja yliannostus kiinalaista ruokaa. Pari hermoromahdustahan siitä seurasi. Onneksi sentään pääsimme pakenemaan tunniksi hierontaan. Tuli tarpeeseen. Note to self: tämä oli ensimmäinen ja viimeinen reissu Jasonin äidin kanssa. 

Paluumatkalla vietimme päivän mielenkiintoisessa Macaossa. Macao on Kiinan erityishallintoalue vastaavalla periaatteella kuin Hong Kong. 1500-luvulta vuoteen 1999 Macao oli Portugalin hallinnassa, pitkään kauppasatamana, sittemmin se on elänyt pääasiassa matkailusta. Portugalilaiset ovat aina olleet vähemmistö Macaossa, ja kulttuurin vaikutus on havaittavissa edelleen, ja myös paikallinen ruokakulttuuri on sekoituksen tulos. 

Macaossa on lukuisia kasinoita, ja myös meidän matkaseurueemme oli valinnut päivän tukikohdakseen yhden niistä, loistokkaan MGM kasinon. Lounaan jälkeen (kiinalaista, tietenkin) pääsimme onneksi pakenemaan kaupungille tutustumaan Macaon historialliseen keskustaan. Illalla söimme kasinolla vielä kiinalaisen dinnerin (aargh!) ennen kuin suuntasimme lautalla takaisin Hong Kongiin. 


Loman päätteeksi vietimme ikimuistoisen uuden vuoden Jasonin veljen ja hänen vaimonsa kanssa Wooloomooloo Prime -ravintolassa Hong Kongin keskustassa. Ilta alkoi samppanjatarjoilulla, jonka aikana ehdin avautua traumaattisesta minilomastamme ja valittaa kiinalaisen ruoan moninkertaisesta yliannostuksesta sekä hermoromahduksistani. Todella terapeuttista! Ilta jatkui rennoissa tunnelmissa herkullisen länsimaisen set menu -dinnerin ja tanssin merkeissä, ja vuoden vaihtuessa seurasimme upeita ilotulituksia ravintolan terassilta.

Happy New Year!

Tässä vielä lopuksi video Hong Kongin uuden vuoden ilotulituksista: 

Miniloma Hong Kongissa

Suomen-loman jatko-osan vietimme Hong Kongissa. Hong Kong on kätevä kohde minilomalle jo pelkän sijaintinsa puolesta; Euroopan-matkalla konetta on kuitenkin pakko vaihtaa jossakin. Lisäksi Jasonin joka maailman kolkkaan levittäytyneestä perheestä osa asuu Hong Kongissa. Näin ollen Hong Kong on meille luonnollinen muutaman päivän välistoppi, jonka aikana tulee hoidettua perhevisiitit, sopeuduttua paremmin aikaeroon ja nautittua Hong Kongin parhaista paloista.

Näkymät The Peak -näköalatasanteelta Hong Kongin ylle.

Hong Kongin sanotaan olevan kaupunki, jota joko rakastaa tai vihaa. Itse en tunnusta kuuluvani kumpaankaan äärikategoriaan, vaan jonnekin välimaastoon. Kuten olen aikaisemminkin todennut, Hong Kong on ehdottomasti mielenkiintoinen vastakohtien kaupunki, mutta jostakin syystä en ole koskaan lämmennyt sille aivan täydellisesti. Olen kuitenkin oppinut nauttimaan tuon kosmopoliitin miljoonakaupungin sykkeestä ja löytänyt sieltä myös omat suosikkini, joihin haluan palata aina uudestaan. Näin ollen jokaiseen Hong Kongin matkaani kuuluvat tietyt yhdistävät tekijät: vimmattu shoppailu, edullisesta hieronnasta nauttiminen sekä mahtavat ravintolaelämykset. Lisäksi joka kerta kaupungista myös löytyy jotain uutta ja mielenkiintoista. 

Jasonin täti oli järjestänyt yhteisen perhelounaan COVA -ravintolaan, jossa on sunnuntaisin tarjolla aivan mahtava hummerilounas. Italialainen COVA on ehdottomasti yksi suosikkiravintolani Hong Kongissa, ja myös Jasonin perhe tuntuu muistavan tämän. Lounaan lisäksi sieltä saa myös erinomaista kahvia - mikä ei ole aina ollenkaan itsestäänselvyys tässä teen lipittäjien kulttuurissa. Tykkään aasialaisesta ja myös honkongilaisesta ruoasta, mutta parin päivän yliannostuksen jälkeen usein kyllästyn niihin sörsseleihin, joten länsimainen lounas sattui hyvään saumaan.

  

Lobster lunch; COVA

COVA Ristorante & Caffe
1/F, The Lee Gardens
33 Haysan Avenue
Causeway Bay, Hong Kong


Jo useamman Hong Kongin visiitin aikana meillä on ollut missiona löytää kaupungin parhaat rooftop -baarit. Nettisivut ja matkablogit ovat tarjonneet paljon hyviä vinkkejä (kiitos!), ja tämä empiirinen tutkimus saa jatkoa ehdottomasti seuraavallakin matkalla. Kun tutkimusmateriaalia on tarpeeksi kasassa, lupaan julkistaa listan myös omista suosikeistani. :) Kuvan WoolooMooloo Bar pääsee ehdottomasti mukaan omalle listalleni. Baarin alakerran jazz-henkinen pihviravintola vaikuttaa myös mielenkiintoiselta ja ehdottomasti kokeilemisen arvoiselta.

WoolooMooloo Bar
31/F & Rooftop, Hennessy
256 Hennessy Road
Wan Chai, Hong Kong

Viimeisenä iltana minulle tuli yllättävä mieliteko: wonton nuudelikeitto. Aasialais-yliannostus ei näköjään enää vaivannut, haha. Jason vei minut kämäisen näköiseen Chee Kee -ravintolaan, jossa tarjoillaan todella herkullista wonton nuudelikeittoa. Henkilökunta ei puhunut sanaakaan englantia ja menukin oli vain kiinaksi ja lisäksi palvelun tasokin oli mitä oli. Kyseessä oli kuitenkin mielenkiintoinen, autenttinen hongkongilainen ravintolaelämys. Tänne on tultava uudestaankin kun tekee mieli wonton nuudelikeittoa.



Chee Kee
84 Percival Street
Causaway Bay, Hong Kong

  

Sininen hetki Hong Kongissa

Voit lukea kaikki Hong Kong -postaukseni tästä. 

Life is a holiday!

Hong Kongissa oli kulttuurishokkien lisäksi vastassa tukahduttava helle, hiki alkoi virrata joka kerta noin 5 sekuntia sen jälkeen, kun oli astunut ovesta ulos. Matkan päätapahtuma oli Jasonin lapsuuden ystävän häät, jotka olivat morsiamesta johtuvista syistä katolilais-kiinalaiset. Voin sanoa, että ne olivat samalla myös ensimmäiset ja viimeiset kiinalaiset häät, joihin minä osallistun. Hirveää show off -meininkiä eikä mitään romantiikkaa tai persoonallisuutta. Vieraita oli varmaan tuhat ja heidän joukossaan entiset koulukaverit, opettajat, kollegat, koko suku ja ystävät jne. Ja minä poloinen. Juhlapaikka ja ruoat yms. olivat tietysti viimeisen päälle, ja lisäksi esillä oli mm. pienimuotoinen taidegalleria, joka koostui Prahassa otetuista hääkuvista. Ja luonnollisesti ohjelmistoon kuului pari Hollywood-tasoista videota, ensinnäkin reportaasi parin yhteisestä taipaleesta alttarille asti sekä hääpäivän juhlallisuuksien pääkohdat. 

Hieronta ja shoppailu olivat onneksi hyvin toimivia lääkkeitä hääkriisiin ja muihin kulttuurishokkeihin. Minulla on ehkä jonkinlainen asenneongelma Hong Kongia kohtaan, mutta puolustuksekseni voin todeta että kiinalaisilla on todella ärsyttävä tapa luoda arvostelevia full body scan -katseita minuun liikkuessani Jasonin kanssa. Lisäksi kukaan ei edes yritä puhua minulle mitään. Olen heille kuin jokin alien vieraalta planeetalta. Tyhjensin H&M:n liikkeen - luksus, jota Australiassa ei Melbournea lukuun ottamatta ole - ja lisäksi teimme yhtenä päivänä shoppailuekskursion manner-Kiinan puolelle, missä on saatavilla parempiakin merkkejä edullisemmin. 

Kulttuurishokeista huolimatta Hong Kong on ehdottomasti mielenkiintoinen vastakohtien kaupunki, jossa riittää nähtävää. Chi Lin Nunnery tarjosi myös mukavaa zen-fiilistä (kuvan värit näkyvät tässä blogissa jostakin syystä kamalan tummina, sorry). 

Zen and the city; Chi Lin Nunnery, Hong Kong

Toinen matkan päätapahtuma oli Mid-Autumn Festival eli kiinalaisten keskisyksyn täydenkuun juhla, joka on yksi vuoden suurimmista juhlista. Juhlistimme tapahtumaa yhdessä Jasonin veljen perheen kanssa. Söimme ensin perinteisiä kuukakkuja (mooncakes) ja menimme sitten läheiseen puistoon lyhtyjen kanssa ihailemaan kuuta. Kuvassa minä ja Vanessa sekä todella hienot Frozen- ja Hello Kitty -lyhdyt. :) 

Mid-Autumn Festival, Hong Kong

Henkisesti hieman raskaan matkan jälkeen oli ihana palata takaisin Brisbaneen. Kevät on Brisbanessa parhaimmillaan, ja syyskuussa järjestettiin myös Brisbane Festival, joka koostui erilaisista kulttuuri-, taide- ja musiikkitapahtumista kaupungin keskustan alueella. Kävimme tsekkaamassa pari pop up -baaria ja kuuntelemassa jazzia joen rannalla. 

Brisbane Festival

Syyskuun loppupuolella kävimme myös vaeltamassa Lamingtonin kansallispuistossa, joka sijaitsee n. 110 kilometrin päässä Brisbanesta etelään. Alue on subtrooppista sademetsää ja se kuuluu myös UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Itse vaellusta huomattavasti jännittävämpi kokemus oli ajomatka todella kapeaa ja mutkikasta tietä pitkin lähtöpaikalle, ja välillä matkalla lehmiä jolkotteli tien yli kaikessa rauhassa. 

Tree top walk, Lamington National Park

Vietimme syyskuun viimeisen viikonlopun Toowoombassa, jossa järjestettiin Carnival of Flowers -tapahtuma. Toowoomba on pieni heritage -tyylinen kaupunki, joka sijaitsee n. 130 kilometriä Brisbanesta länteen. Se tunnetaan nimellä "Garden City", jossa puutarhanhoito on todellakin saanut ihan uusia ulottuvuuksia. Tapahtuman aikana puistojen lisäksi pääsee vierailemaan paikallisten ihmisten omissa puutarhoissa, ja lisäksi jonkin sortin raati valitsee niistä myös voittajapuutarhan. 

Voittajapuutarha vesiputouksineen; Toowoomba Carnival of Flowers

Tässä on myös ihan huomaamatta tullut kaksi vuotta täyteen Ausseissa. Enpä olisi uskonut tänne saapuessani, että kahden vuoden kuluttua elän housewifena Brisbanen lähiössä. Ei myöskään ihan se ideaali, mitä kuvittelisi kahdella maisterintutkinnolla tekevänsä. Oh well, life is a holiday! Ja kai tässä voisi huonomminkin mennä. Ainakin ehdin treenata hyvin, ja myös rusketus alkaa taas näyttää paremmalta. ;)

Lopuksi vielä mainoksena, että olen liittynyt myös Instagramiin ja siellä siis lisää kuvia arjestani. Tervetuloa seuraamaan @elizadoesoz !

Kolmen mantereen kuulumisia

Mahtavaa alkanutta vuotta kaikille! Helmikuu on tosin jo pitkällä, joten tässä viimein reportaasi Suomen ja Hong Kongin joululomareissusta ja alkaneen vuoden tapahtumista.

Ensinnäkin voin todeta, että lentomatka Suomeen on ihan loputtoman pitkä, varsinkin kun en osaa nukkua koneessa ikinä sekuntiakaan. Välistoppi Hong Kongissa molempiin suuntiin tosin auttoi vähän asiaa, mutta silti matka tuntui ikuisuudelta. Suomessa oli sitten vastassa maailmankaikkeuden surkein talvisää, lunta oli Siilinjärven seudulla sen verran että voi juuri ja juuri sanoa kokeneensa valkoisen joulun. Hiihtäminen, lumikenkäily ja muut suunnitellut talviaktiviteetit jäivät vain haaveeksi, mutta muuten oli tietysti aivan ihanaa viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa, ja Jason sai myös kokea oikeastaan kaikki perheemme normaalit jouluperinteet joulukuusen koristelusta jouluruokiin ja joulupukin vierailuun. 

Viikko Siilinjärvellä vierähti aivan liian nopeasti ja maisema vaihtui sitten Helsinkiin, jossa majailimme hotelli Tornissa. Jonsku emännöi ihastuttavan uuden vuoden aaton kotonaan, ja päädyimme seuraamaan ilotulituksia ja muita juhlallisuuksia leppoisasti TV:stä skumppaa lipittäen. Vuosi alkoi myös varsin mukavissa tunnelmissa skumppabrunssin merkeissä kodikkaan persoonallisessa Sunn-ravintolassa. 

Jouluaaton tunnelmissa

Uuden vuoden skumppabrunssi

Sitten tulikin jo lähdön hetki, ja pakko sanoa että Suomesta lähteminen ei ole ikinä ollut yhtä vaikeaa. Olin vielä Hong Kongissakin muutaman päivän aivan depiksessä ja käyttäydyin kuin mikäkin angstinen teinikapinallinen. Lisäksi siellä tuli vastaan hieman odottamattomia kulttuurishokkeja, vaikka olin kuvitellut Hong Kongissa jo kerran käyneenä olevani siellä kuin yksi paikallisista. Jason sen sijaan selvisi Suomen visiitistään ilman suurempia traumoja, hän joutui lähinnä kokemaan suomalaisten jurottamista ja tuijottamista, mutta niihin hän oli ilmeisesti osannut aika hyvin jo asennoitua etukäteen. Olin valmentanut Jasonia Suomen reissua varten mm. katsomalla hänen kanssaan suomalaisia elokuvia, kuten Kaurismäen trilogian ja Napapiirin sankarit. Tiivistäen voin sanoa, että perhetaustamme eivät varmaan voisi olla enemmän erilaiset. Jasonin perheen Hong Kongin kodissa asuu kolme kotiapulaista (mikä on Hong Kongissa ilmeisesti ihan normaalia), jotka hyysäävät koko ajan perässä, he mm. valitsivat minulle vaatteet valmiiksi, sekä pakkasivat ja järjestelivät tavarani sillä aikaa kun olin suihkussa. Minulla meni hermot näihin "palveluihin" jo parin päivän jälkeen. Kiinalaiset ovat myös jotenkin kylmiä ja pinnallisia ihmisiä, vaikka ovatkin hyvin ystävällisiä ja mukavia. Myös perheen ruokailuhetket sekä kotona että ravintolassa vaativat minulta vähän totuttelua; ensin on päällä kamala kiina-solkotus ja sitten syödään puikot heiluen. Lisäksi joka paikkaan liikutaan taksilla. 

Mutta onhan Hong Kong aivan mahtava, mielenkiintoinen erilaisten vastakohtien kaupunki. Jason puolestaan oli valmentanut minua Hong Kongia varten kävelyttämällä minua Sydneyn keskustan Chinatownissa, ja hän oli erittäin ylpeä sillä en menettänyt kertaakaan hermojani ihmispaljouteen (oli ihan tarpeeksi muita kriisejä, heh). Hulppeiden pilvenpiirtäjien, ravintoloiden ja maanisten shoppailumahdollisuuksien lisäksi Hong Kongin edustalla on ihania pikku saaria, joiden kalastajakylissä on aivan toisenlainen maailma. Yhtenä päivänä matkasimme lautalla Cheung Chau -saarelle, jossa mm. vierailimme merirosvoluolassa. Lisäksi kävimme Hong Kongin Ocean Parkissa katsomassa pandoja, awww.

Cheung Chau Island, Hong Kong

Ocean Park, Hong Kong

Joululomareissu oli henkisesti aika raskas ja täynnä monenlaisia tunteita, mutta kaiken kaikkiaan matka sujui mukavasti ja parisuhteemme kannalta se lähensi meitä entisestään. Lopulta oli kuitenkin ihana palata takaisin kotiin Sydneyyn. Ja vastoin kaikkia odotuksiani tämä tunne on säilynyt. 

Tammikuun lopulla tein viimeisen viikonloppuvisiitin Canberraan ennen Jasonin pääkaupunki-rotaation loppumista, ja juhlistimme samalla myös Jasonin synttäreitä. Viikonlopun aikana jouduin myös puistossa hullun harakan hyökkäyksen kohteeksi, aargh! Vaikka lintujen pesimisaika on jo ohi, ilmeisesti joillakin linnuilla voi kuitenkin olla pesissä vielä myöhäisiä poikasia ja siksi ne puolustavat reviirejään. Eräs avulias puistonvartija antoi minulle risun ja luikin sen turvin hyvin äkkiä pois puistosta. Todella traumaattinen kokemus.

Tammikuun viimeinen viikonloppu oli kansallispäivän (Australia Day, tai paikallisittain Ozstraya Day) pitkä viikonloppu, ja matkasimme Port Stephens'iin. Se on viehättävä pieni rannikkokaupunki parin tunnin ajomatkan päässä Sydneystä pohjoiseen. Kaupunkia kutsutaan nimellä "blue water paradise" ja sitä se todellakin on. Turkoosi meri on joka puolella ja alueella on myös mahtavat vaellusreitit sekä muita aktiviteettejä. Kansallispäivän aamuna pääsin uimaan villien delfiinien kanssa, se oli aivan uskomaton kokemus! Delfiinit ovat todella uteliaita ja leikkisiä, lisäksi ne "laulavat" veden alla. Iltapäivän hengailimme sitten rennosti Murrauy's -olutpanimossa. 

Port Stephens, NSW

Delfiinejä

Tänä vuonna kiinalainen uusi vuosi vaihtui tammi-helmikuun vaihteessa ja juhlistimme sitä Jasonin äidin ja parin hänen ystävänsä kanssa dinnerin merkeissä. Ensimmäisen Hevosen vuoden viikon nukuin kiinalaisen perinteen mukaisesti punainen kirjekuori tyynyni alla, sillä sen pitäisi tuoda onnea. Tähän on tultu!  

Kiinalaisen horoskoopin mukaan minulle (Sialle) on luvassa sujuva vuosi, mutta vuoden teema on kuitenkin hyvän henkilökohtaisen energiatason ylläpitäminen ja siksi Sialle suositellaan pientä puhdistuskuuria ja meditointia. No, onneksi sain Emmiltä detox-kuurin ohjeen jo ennen näitä ennustuksia, nyt pitäisi vain muistaa toteuttaa se! Länsimainen vuosihoroskooppi sen sijaan lupaa minulle (Skorpparille) vahvaa pohjaa elämälle vuosiksi eteenpäin sekä hyvät menestymisen eväät, lisäksi voin vain ihmetellä asioiden sujuvuutta. Lähteenä on tietenkin aina luotettava astro.fi, ja voit tsekata oman ennustuksesi tästä. Ottaen huomioon draamakuningattaren luonteeni rohkenen suhtautua tähän ennustukseen kuitenkin hieman skeptisesti... ;)

Hyvää kiinalaista uutta vuotta!

Vastakohtien Hong Kong

Tervehdys Hong Kongista! Saavuin ensimmäiselle etapille aivan koomassa, en tietenkään pystynyt nukkumaan sekuntiakaan lentokoneessa. Ihme kyllä, paniikki ei iskenyt edes matkalla. No, muistan kyllä eräätkin paniikkikohtaukset kesän ajalta, jolloin toivoin vain voivani vetää jostakin jättiläismäisestä hätäjarrusta, joka pysäyttäisi koko universumin...

En ole aikaisemmin matkustanut paljoa itsekseni, mutta ainakin tähän mennessä se on ollut antoisaa ja avartavaa. Päätin, etten aio olla mikään tylsä ja säälittävä yksinmatkustaja, vaan pikemminkin moderni ja itsenäinen kosmopoliitti. Olisi tietysti mukava jakaa kokemuksia jonkun kanssa näin paikan päällä, mutta toisaalta yksin matkustamisessa on myös puolensa, mm. tulee ryypättyä radikaalisti vähemmän kuin ystävien kanssa. Krhm, puistattaa ajatellakin sitä alkoholin kulutuksen määrää vaikkapa Budapestin tai Tel Avivin reissuilla. ;) On ollut myös hienoa huomata, että yksinkin pärjää, ja saa ainakin päättää mitä tekee ja minne menee. Ja parin päivän yksinolon jälkeen kynnys mennä juttelemaan muille ihmisille madaltuu, ja olen tavannut kivoja tyyppejä, mm. porukan Nykistä, jotka kuvaavat täällä jotain lyhytelokuvaa. Tapasin myös pari aussia, joiden kanssa kävin drinkeillä.

Hong Kong on todella moni-ilmeinen vastakohtien kaupunki. Se on mielenkiintoinen sekoitus itää ja länttä, suurkaupunkia ja vihreää luontoa, modernia teknologiaa ja vuosisataisia kulttuuriperinteitä. Pilvenpiirtäjät ja luksuskaupat ovat vain pintasilaus, jonka alta löytyy vanha kiinalainen kulttuuri feng shuineen ja markkinoineen. Lähisaarilta löytyy myös koskematonta luontoa, jonne voi paeta kaupungin hulinaa. Yhden päivän vietin luonnontilaisella ja kauniilla Lamman saarella, jossa pystyi unohtamaan olevansa miljoonakaupungin läheisyydessä.

Näkymä Victoria Peakilta kaupungin ylle

Katuelämää

Hong Kong by night Kowloonista kuvattuna

Vaellusreitin varrella Lamman saarella

Temple Streetin markkinat

Tässä vielä äitini viime hetken vinkit matkaan:

• muista uida aina rannan suuntaisesti
• älä ota pikavippiä
• pokaa joku rikas viinitilan perillinen

Jep jep, näillä ohjeilla matka jatkuu huomenna kohti Down Underia! :)