Vietimme viime viikonlopun Noosassa Sunshine Coastilla. Noosa on tyylikäs lomakohde parin tunnin ajomatkan päässä Brisbanesta pohjoiseen, missä on tarjolla upeita resort-hotelleja, rantoja ja trooppisia sademetsiä. Noosan katukuvassa ravintolat, surffikaupat ja esim. Hugo Boss ja Kookaï ovat sulassa sovussa keskenään, ja väkisinkin mieleen tulee, että Noosa on kuin trooppinen versio Sydneyn Double Bayn kaupunginosasta.
Viikonloppu sujui varsin kuumissa tunnelmissa, sillä lämpötila kipusi lähelle +40 astetta ja henkilökohtainen sulamispiste alkoi olla lähellä, lääh... Näin ollen ohjelmassa oli siis pitkälti uintia ja rentoa oleskelua aurinkovarjon alla biitsillä. Kävimme myös tsekkaamassa mielenkiintoiset Eumundi Markets -artesaanimarkkinat, missä on tarjolla mm. paikallisia käsityötuotteita, taidetta, musiikkia ja street food -ruokaa. Löysin itselleni viimein myös kesähatun, joka tuli näissä helteissä tarpeeseen. Edellisellä Sunshine Coastin visiitillä lokakuussa keskityimme onneksi alueen upeisiin kansallispuistoihin, sillä nyt olisi ollut aivan liian kuuma vaelluksiin.
Rantaelämää, Noosa Main Beach
Noosa Main Beach
Hastings Street, Noosa
Eumundi Markets
Asustimme Noosa Sun Motel -hotellissa Noosavillessa, joka sijaitsee lyhyen ajomatkan päässä Noosan keskustasta. Hotelli on myös TripAdvisorin suosittelema ja tarjoaa ehdottomasti vastinetta rahalle, voin itsekin lämpimästi suositella.
Noosan alueella on vilkas ravintola- ja kahvilakulttuuri. Ensimmäisen illan hengailimme Noosan satamassa sijaitsevassa ihastuttavassa Harbour Wine Bar -viinibaarissa, jossa voi nauttia mahtavia sekä paikallisia että eurooppalaisia viinejä. Nappasimme fish & chipsit viereisestä Harbour Fish Marketista ja voilà - herkullinen dinneri meren äärellä oli siinä! Lauantai-iltana suuntasimme funky-henkiseen Zachary's -ravintolaan. Myös kahvilavalinnat osuivat aivan nappiin: sekä Beans and Bagels että Little Cove Coffee -kahvilat ansaitsevat myös pisteet.
Little Cove Coffee Co, Noosaville
Mukavaan viikonloppuun mahtui myös pieni annos draamaa. Ensimmäisen biitsipäivän päätteeksi sain pahan allergisen reaktion ja jouduin tietenkin paniikin valtaan. Kyseessä olivat ilmeisesti "meritäit" (sea lice), jotka ovat siis jotain minimaalisen pieniä meduusoja, joita ei voi edes nähdä ja joiden pistoja ei yleensä edes huomaa. Havahduin itsekin vasta siinä vaiheessa, kun iho kutisi ja oli puna-valkeiden laikkujen peitossa. Aaargh! Sain apteekista allergialääkkeitä, ja parin päivän jälkeen kaikki laikut ja kutina olivat onneksi poissa. Onneksi ei siis mikään sen vakavampi trooppinen tauti tällä kertaa.
Joulukuussa saimme kauan odotettuja vieraita Suomesta, kun serkkuni perhe saapui joululoman viettoon Australiaan. Suuntasimme ensin koko porukan voimin joulun viettoon Adelaideen Sandra-serkkumme perheen luo. Siellä olikin sitten aikamoinen trafiikki päällä, kun saman katon alla pörräsi parhaimmillaan (kaikki vierailijat mukaan lukien) lähes parikymmentä ihmistä, uaah... Oli tietenkin aivan ihanaa viettää joulua yhdessä, ja ohjelmassa olikin varmasti meille jokaiselle hieman erilainen joulu. Kävimme ensinnäkin jouluaattona biitsillä. Joululounaalla oli tarjolla Sandran kotikeittiössä valmistuneita perinteisiä suomalaisia jouluruokia, kuten kinkkua, laatikoita ja rosollia. Lisäksi tarjolla oli mm. katkarapuja ja dumplingeja sekä omin pikku kätösimme leivottuja pipareita. Illalla talon pihaan vielä hurautti mönkijällä kukas muu kuin joulupukki! Näistä aineksista oli suomalais-australialainen perhejoulu-hässäkkä tehty. :)
Jouluaattona biitsillä; Port Adelaide
Joulutunnelmia Adelaidesta
Erilaisen joulun ja rentojen biitsipäivien lisäksi yksi Adelaiden osuuden kohokohta oli päivä Gorge Wildlife Park -eläinpuistossa, jossa mm. voi ruokkia kenguruja ja pitää koalaa sylissä. Awww! Eläinpuistossa on aussieläinten lisäksi myös monia eksoottisia eläimiä ja lintuja. Tämä eläinpuisto on oma suosikkini Australiassa, ja siellä on joka kerta yhtä ihanaa. Suosittelen!
Lisäksi vietimme mukavan bbq-illan Sandran ystäväperheen luona kauniilla Adelaide Hills -alueella. Nyt samalla alueella roihuavat kamalat maastopalot, ja myös tämä perhe on joutunut evakkoon talostaan. Heidän naapurinsa oli onneksi onnistunut sammuttamaan palon talon portaille, joten talo oli säästynyt. Kaikki muu onkin kärventynyt mustaksi. Lisää maastopalojen tuhoista voit lukea tästä (uutiskuvissa myös mukana ystäväperheen Anne ja Gerry).
Minibreikki Clare Valleyn viinialueella
Joulun alla teimme parin päivän reissun Clare Valley -viinialueelle, joka sijaitsee n. 120 km Adelaidesta pohjoiseen. Clare Valley on yksi Australian vanhimmista viinialueista ja sitä kutsutaan Australian Riesling-pääkaupungiksi. Lisäksi Clare Valley on tunnettu erinomaisista Shiraz-punaviineistään. Kappas, molemmat viinilajikkeet sattuvat olemaan omia suosikkejani Australiassa. :)
Clare Valleyn sanotaan usein muistuttavan maisemiltaan Italian Toscanaa kultaisineen viljapeltoineen ja vehreänä kumpuilevineen viinitiloineen. Yksi suositeltu tapa nauttia maisemista (ja samalla viineistä) on Riesling Trail, joka on yhteensä n. 27 km pituinen pyöräreitti Clare Valleyn viinialueella. Nyt sää oli kuitenkin sen verran kuuma ja aikaa vain vähän, joten päätimme jättää pyöräilyn suosiolla seuraavaan kertaan.
Alueen viinit olivat ehdottomasti maineensa veroisia. Viinitiloista omat suosikkini olivat Taylors Wines, Shut the Gate Wines, ja Kilikanoon. Ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua sekä maailmanluokan viinejä, joissa hinta-laatusuhde on paikallaan. Pakko sanoa, että alueen vanhin ja ikoninen Sevenhill Cellars -viinitila oli aikamoinen pettymys; nyrpeää palvelua eivätkä viinitkään erottuneet edukseen. Hmph, ehkä asenne oli periytynyt viinitilan jesuiitti-perustajilta.
Clare Valley
Sydneyn parhaat palat
Joulun jälkeen suuntasimme Sydneyyn, jossa saimme hengähtää pari päivää ennen kuin serkkuni perhe saapui myös sinne perästä muutamaksi päiväksi ennen paluutaan Suomeen. Yhdessä saimme sitten nauttia kesäisestä Sydneystä parhaimmillaan turistien silmin. Ohjelmassa oli mm. hard-core shoppailua, vierailu Australia -museossa sekä kävelyä kaupungilla ja Royal Botanic Gardens -kasvitieteellisessä puutarhassa. Lisäksi söimme yhdessä mm. kenguru-, emu- ja krokotiilipizzaa Australian Heritage Hotel -pubissa ja kävimme drinksuilla Shangri-La hotellin Blu Bar on 36 -baarissa, josta on upeat näkymät Sydneyn satama-alueen ylle. Vietimme tietenkin myös yhden aurinkoisen ja rennon päivän Bondi Beachilla, joka jäi erityisesti lasten mieleen. Toinen lasten suosikki Sydneyssä oli N2 Extreme Gelato -"jäätelölabra" China Townissa.
Sydney
Bondi Beach, Sydney
Perhejoulu ei kuulosta ihan meikäläisen konseptilta, mutta se oli kuitenkin myös itselleni hyvin mieleenpainuva elämys, johon toki mahtui myös muutama hermojenmenetys, yksi autossa oksentanut lapsi ja yhdet mereen kadonneet aurinkolasit. ;) Samalla se oli myös minun ja Jasonin ensimmäinen yhteinen joulu Australiassa, sillä vuosi aikaisemmin olimme joululomalla Suomessa ja Hong Kongissa.
Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille! Vuosi vaihtui täällä Sydneyssä tyylikkäästi Garden Islandilla Jasonin uuden työpaikan järjestämissä juhlissa. Jason aloittaa työt siellä helmikuussa, jolloin siis palaamme takaisin Sydneyyn, mutta koska kyseessä on sama organisaatio, saimme kutsun uuden vuoden juhlintaan jo nyt. Garden Islandilta oli upeat näkymät sataman yli Oopperatalolle ja Harbour Bridge -sillalle, joten kyseessä oli ainutlaatuinen tilaisuus ilotulitusten päänäyttämön seuraamiseen. Kyseessä ei tosin ollut mikään megaparty, vaan vietimme rennon illan muutaman ystävämme kanssa piknikin ja samppanjan merkeissä.
Happy New Year from Sydney!
Paikallisten uutisten mukaan Sydneyn satama-alueelle oli kokoontunut ennätykselliset noin 1,6 miljoonaa ihmistä seuraamaan ilotulituksia. Vuosi vaihtuu Sydneyssä ensimmäisten suurten kaupunkien joukossa, ja mahtipontisiin ilotulituksiin oli tänäkin vuonna panostettu noin 7 miljoonalla dollarilla.
Tässä vielä Sydneyn kaupungin virallinen video ilotulituksista:
Olemme nyt takaisin Brisbanessa, ja tätä Queenslandin ekskursiota on jäljellä enää vajaa kuukausi ennen kuin palaamme takaisin Sydneyyn. Jaiks! Agendalla on vielä ainakin reissut sekä Gold Coastille että Sunshine Coastille. Tammikuun viimeinen viikonloppu on pidennetty viikonloppu (Australia Day) ja suuntaamme silloin Hervey Bay'hin ja Fraser Islandille. Matkatarinoita on siis pian luvassa lisää. Kirjoittelen myös pian joululomastamme Adelaidessa, Clare Valleyssa ja Sydneyssä. Kuulemisiin siis pian! :)
Näin joulun alla on ollut monta syytä juhlaan. Ensinnäkin joulukuun alussa juhlistimme 2-vuotista yhteistä taivaltamme - tämä siis perustuen Jasonin matematiikkaan suhteemme vaiheista, sillä itsehän en kaksi vuotta sitten edes tiennyt, että seurustelemme - mutta menköön! ;) Kävimme dinnerillä ja drinksuilla ihanassa ranskalaistyylisessä Reserve -ravintolassa. Joen rannalla sijaitseva heritage-listattu rakennus on peräisin 1880-luvun puolesta välistä, ja se tarjoaa tunnelmalliset, upeat puitteet.
Reserve Restaurant; Milton, Brisbane
Happy 2nd Anniversary!
Voin pian alkaa kutsua itseäni varsinaiseksi aikaero-ekspertiksi, sillä yhteisesti meillä on perhettä neljällä eri mantereella ja näin ollen Skype-treffien aikataulutus alkaa muodostua olennaiseksi osaksi arkea. Viime viikonloppuna vuorossa oli puhelu Jasonin USA:ssa asuvan veljen ja hänen perheensä kanssa, ja siksi myös tämä myöhäisherännäinen joutui raahautumaan ylös sängystä normaalia aikaisemmin.
Brisbane on tunnettu vilkkaasta markkinakulttuuristaan. Puhelun jälkeen meillä oli kerrankin vielä hyvin aikaa käydä tsekkaamassa ikoniset sunnuntaiaamuisin järjestettävät Eagle Farm Markets -markkinat, jotka sijaitsevat vanhalla laukkakilpailuradalla. Tarjolla on mm. paikallisesti tuotettuja hedelmiä ja vihanneksia, kukkia, vaatteita, käsitöitä, live-musiikkia sekä street food -ruokaa.
Eagle Farm Markets; Ascot, Brisbane
Tänä vuonna minulla oli sentään edes yhdet pikkujoulut, sillä pääsin mukaan Jasonin työpaikan järjestämälle joululounaalle. Ohjelma oli rakennettu 80-luvun teeman ympärille, mikä oli hauska ja toimiva konsepti - tämähän on tullut testattua ja hyväksi havaittua Brysselin vuosina myös kavereiden kanssa. Lounaalla oli tarjolla mm. kinkkua ja kalkkunaa sekä jälkiruokana pavlovaa ja jouluvanukasta (Christmas pudding).
Olen varmaan tehnyt jonkin henkilökohtaisen ennätyksen, sillä kaikki joululahjat olivat valmiina ja jopa paketoituna jo reilua viikkoa ennen lähtöä joululomalle. Juhlistimme tätä saavutusta Archive Beer Boutique -pubissa, joka on yksi craft beer -suosikkimme Brisbanessa. Pubin olutvalikoima vaihtelee ja joka kerta tarjolla on jotain uutta ja jännää. Tällä kertaa tarjolla oli myös eggnog stout, mitä tietysti oli pakko maistaa silläkin uhalla, että en yleensä tykkää munatotista enkä varsinkaan stout-oluesta. Tämä yhdistelmä kuitenkin toimi todella hyvin. Korvaa hyvin myös glögin, sillä sitä ei tähän aikaan vuodesta ole täällä tarjolla eikä sitä edes tekisi mieli näissä helteissä.
Archive Beer Boutique; West End, Brisbane
Jouluhuumassa intouduin jopa hankkimaan mini-joulukuusen ja siihen koristeet. Minikokoista tähteä ei löytynyt, mutta korvasin sen enkelillä, jonka mekossa on tähtiä. Yritin myös tehdä pipareita (tilapäinen mielenhäiriö), mutta niistä tuli rehellisesti sanottuna aika kamalia. Brandylla ja kanelilla maustettu munatoti onnistui sen sijaan aivan mainiosti. Pitäisi varmaan suosiolla pysytellä juomaresepteissä.
Joulutunnelmaa kotona
Huomenna suuntana Adelaide ja siellä onkin sitten vastassa australialais-suomalainen perhejoulu-hässäkkä, johon olen yrittänyt henkisesti valmistautua viime päivät. Toivotan siis jo nyt kaikille oikein hyvää joulua! Iloksenne voin myös kertoa, että sain Zalandolta alennuskoodin*, jonka avulla onkin mutkatonta hoitaa joululahjaostokset. Palaamisiin blogissa ensi vuoden puolella!
Nyt on sitten saatu esimakua Brisbanen kuuluisista myrskyistä. Ja kyseessä ei ollutkaan mikään ihan normaali iltapäivän ukkoskuuro, vaan hirmuinen trooppinen sykloni pyyhkäisi yllättäen kaupungin yli viime torstaina. Meillä ei onneksi ollut hätää, sillä itse olin myrskyn sattuessa kotona ja myös Jason selvisi kotiin ilman vaurioita itselleen tai autolleen. En ole ikinä kokenut mitään vastaavaa! Uutisten mukaan kyseessä oli pahin myrsky Brisbanessa vuosikymmeniin ja vahinkojen on arvioitu nousevan uusimpien tietojen mukaan yli 300 miljoonaan dollariin. Pahimmillaan 140 km/h puhaltanut tuuli, salamat ja tennispallon kokoiset rakeet jättivät jälkeensä melkoista tuhoa: 105 000 taloutta oli ilman sähköjä, julkinen liikenne oli poikki, kadut tulvivat, puita kaatui juurineen, sekä asuntoja, autoja ja muuta irtaimistoa vahingoittui.
Myrskyn jälkeen ajoimme varovasti kaatuneita puita ja muuta roinaa väistellen parin kaupunginosan päähän, josta löytyi avoinna oleva pubi, josta sai ruokaa. Seuraavana aamuna jouduin metsästämään hetkisen avoinna olevaa kahvilaa, sillä lähistöllä noin puolet kaupoista oli edelleen kokonaan kiinni. Lisäksi mm. useat koulut, golfkentät, puistot ja uima-altaat olivat suljettuina. Meidän talomme oli noin 20 tuntia ilman sähköjä, mutta muuten meillä todellakin kävi tuuria. Osanottoni kaikille myrskyssä vahinkoja kokeneille! Lisää supermyrskystä ja sen tuhoista voit lukea ABC News -uutisesta tästä. Kuva- ja videomateriaali on myös aika vaikuttavaa katsottavaa.
Myrsky saapuu Brisbanen kaupungin ylle. Kuva: ABC News
Myrskyn tuhoja
Onneksi seuraavaan iltaan mennessä elämä Brisbanessa normalisoitui, ja myös kaupungin joulukauden avaus voitiin toteuttaa suunnitelmien mukaisesti. Meillä oli ohjelmassa dinneri Jasonin entisen opiskelukaverin ja hänen puolisonsa kanssa mielenkiintoisessa italialaisessa Verve -ravintolassa, jossa kävimme nyt toista kertaa. Paikka toimii samalla myös siideribaarina, mikä on aika erikoinen yhdistelmä. Suosittelen! Dinnerin jälkeen kävimme vielä pikaisesti tsekkaamassa kaupungin keskustan joulukuusen.
Joulukausi on virallisesti alkanut; Town Hall, Brisbane
Odotan joulua innolla, sillä serkkuni perhe Suomesta saapuu joulun viettoon Australiaan ja suuntamme koko konkkaronkka ensin Adelaideen ja sen jälkeen Sydneyyn. Tiedossa on siis mielenkiintoinen suomalais-australialainen perhejoulu. Joulutunnelmaan virittäytyminen on tosin täällä helteessä ja palmujen katveessa hieman haasteellista. Kaupat ovat kyllä pursunneet joulukrääsää jo lokakuusta lähtien ja joululaulut ovat myös soineet jo monta viikkoa. Myrskyn jälkeisenä aamuna läheisessä kahvilassa latteni päälle oli ripoteltu kanelia, joka yllättäen toi mieleen joulun. Kiva idea, jota olen toteuttanut myös kotona.
Kanelikahvi tuo joulutunnelmaa
Viikonloppuna kävimme myös aloittamassa joululahjaostokset Harbour Townissa, joka on suuri outlet-kauppakeskus Gold Coastilla. Hyvä idea aloittaa ostokset kerrankin ajoissa, sillä tällä kertaa lahjoja pitää hankkia vielä niin monelle. Kummipoikani lahjalistalla oli mm. DC-merkin huppari (en ole kuullut ennen) ja hänen siskonsa oli toivonut trendikästä käsilaukkua. Hmph, mistä lähtien 11-vuotiaat ovat käyttäneet käsilaukkua?! Teinikauppojen musiikin jytke saa minut normaalisti vain karttamaan niitä kaukaa, mutta tällä kertaa niissä oli pakko käydä sisällä. Khrm. Taidan olla virallisesti vanha. Onneksi huppari, käsilaukku ja pari muuta lahjajuttua löytyivät, joten shoppailuhaaste on alkanut lupaavasti. Taidan laittaa toisen kupillisen kanelikahvia ja jatkaa joululoman suunnittelua. Mukavaa joulunodotusta kaikille!
Tänään Australiassa vietetään White Ribbon -päivää, joka on kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Kyseessä on YK:n kampanja, jonka miehet yli 50 maassa ovat ottaneet omakseen. Miesten tavoitteena on lopettaa naisiin kohdistuva väkivalta, sen hyväksyminen ja siitä vaikeneminen. Tilastot ovat tyrmistyttävää luettavaa: joka viikko yksi nainen Australiassa kuolee nykyisen tai entisen kumppaninsa väkivallanteon takia! Brisbanen keskustassa Queen Street Mall -ostarilla on tänään esillä 52 silhuettia, jotka kuvaavat näitä uhreja.
White Ribbon Day, Queen Street Mall, Brisbane
Australialla on synkkä historia ihmisoikeuksien saralla, ja naisiin kohdistuva väkivalta on yksi maan vaietuista salaisuuksista. White Ribbon -kampanja on saanut tänä vuonna mielestäni paljon näkyvyyttä mediassa, ja monet henkilöt - pääministeri Tony Abbott mukaan lukien - ovat puhuneet julkisesti kampanjan tärkeyden puolesta.
Hurraa! Olen nyt virallisesti saanut Policy Studies -opintoni päätökseen, ja viime viikolla käväisin nopeasti Sydneyssä osallistumassa valmistujaisiini. Tämä olikin minun ensimmäinen valmistujaisseremoniani, sillä Suomessa tutkintopaperi vain kolahti postiluukun kautta. Australiassa valmistujaiset noudattavat perinteistä anglo-tyyliä eli sinne on pakko pukeutua kammottavaan akateemiseen mustaan kaapuun, tiedekunnan värejä edustavaan huppuun sekä mustaan lakkiin. Valitsin puvun alle Marimekon Mova-mekon, jonka olin saanut aikaisemmin Jasonilta lahjaksi, sillä halusin mukaan tietenkin vähän lempiväriäni pinkkiä sekä suomalaista designia. Seremonia muistutti minua läninnä keskiaikaisista pukujuhlista. ;) Australian kansallislaulun ja yliopiston kanslerin puheenvuoron jälkeen meidät opiskelijat ohjattiin tietyssä järjestyksessä yksitellen lavalle vastaanottamaan tutkintotodistuksemme. Etukäteen jännitin muistanko toimia lavalla oikein: vastaanottaa todistuksen molemmin käsin, lausua kiitokset, kumartaa ja napauttaa oikealla kädellä lakkiani. Ihme kyllä, onnistuin sujuvasti kompuroimatta tai pudottamatta lakkiani. Vaikka seremonia oli hyvin perinteikäs ja arvokas, se ei kuitenkaan ollut vain vakavaa pönöttämistä, vaan aussilaiseen tapaan rento. Vieraspuhuja otti selfien puheensa aluksi - varmaan joku Stubbin kaveri.
Master of Policy Studies; UNSW, Sydney
Onnellinen ja helpottunut tuplamaisteri. Never ever again!
Viime viikonloppuna Brisbanessa järjestettiin G20-kokous. Kokouksen alla Brisbanessa järjestettiin lukuisia musiikki- ja kulttuuritapahtumia, joilla kaupunki on yrittänyt nostaa profiiliaan. Tempauksista näyttävin lienee ollut kolmen viikon ajan esillä ollut interaktiivinen Colour Me Brisbane -ääni- ja valoshow kaupungin keskustan alueella. Suuren suosion saanut värikäs Brisbane-kyltti (kuvassa alla) on myös jäämässä pysyväksi maamerkiksi ja muistoksi queenslandilaisille G20-kokouksesta.
Colour Me Brisbane; South Bank, Brisbane
Viikonlopun ajan Brisbanen keskusta oli kokouksen massiivisten turvajärjestelyiden vuoksi osittain suljettu, joten päätimme suosiolla pysytellä kaupungin ulkopuolella. Tämä oli myös oivallinen tekosyy käydä pistäytymässä Bacchus -olutpanimossa, jossa järjestettiin B20 Beerfest. Panimo oli tuottanut 20 erilaista olutta, jotka edustivat panimon tulkintaa kunkin G20-jäsenmaan oluttyyleistä. Nerokas idea! Oma suosikkini oli yllättäen Saudi-Arabian tyylinen lambic.
B20 Beerfest, Bacchus Brewing Co, Brisbane
Kävimme myös vaeltamassa Main Range National Parkissa, jonka itse asiassa bongasimme viikkoa aikaisemmin matkalla viinialueelle. Jälleen kerran tarjolla oli upeita maisemia, erikoisia lintuja ja muita eläimiä - sekä yksi polun poikki luikerrellut käärme (kääk!).
Main Range National Park, QLD
Sunnuntaina vietimme mukavan päivän Gold Coastilla. Kävimme ensinnäkin vierailemassa Currumbin Wildlife Sanctuaryssa. Eläinpuisto osoittautui kaiken hehkutuksen arvoiseksi, ja se on mielestäni jopa yksi parhaista eläinpuistoista, jossa olen Australiassa käynyt. Iltapäivän hengailimme rennosti Burleigh Heights Beachilla.
Viikonloppu sujui myös varsin kuumissa tunnelmissa, sillä lämpötila kipusi paikoitellen jopa yli +40 asteeseen! Kuuma ilma oli jostakin syystä pakkautunut juuri Brisbanen alueelle, sillä kansallispuistossa ja Gold Coastilla oli ihan normaalit lämpötilat. Brisbanessa onkin jo pitkään ollut varsin kuumaa ja kuivaa, sillä sateita ei ole näkynyt eikä kuulunut. Myös asuntomme oli lopulta kuuma kuin sauna, sillä ilmastointia ei tietenkään ole tällaisessa perinteisessä queenslandilaistalossa. Jos vastaavat helteet jatkuvat, on pakko hommata jonkinlainen viilennyshärpäke, olotila oli nimittäin sen verran sietämätön.
Matkalla hirmuhelteitä pakoon
Tällä viikolla on onneksi saatu pari kauan kaivattua sadekuuroa ja lämpötila on normalisoitunut noin +30 asteeseen, mikä tuntuu varsin miellyttävältä. Kävin ihmettelemässä sääilmiöitä ihan parvekkeen puolella: "Kyllä siellä sataa, hyvä!". Enpä olisi uskonut joskus lausuvani näitä sanoja, Belgian loputtomat sateet ovat kuitenkin vielä sen verran pinttyneinä henkilökohtaisessa lähihistoriassa. Vastaavat kommentit ovat kuulemma kuitenkin queenslandilaisille ihan normaaleja. :)
