Festive season

Näin joulun alla on ollut monta syytä juhlaan. Ensinnäkin joulukuun alussa juhlistimme 2-vuotista yhteistä taivaltamme - tämä siis perustuen Jasonin matematiikkaan suhteemme vaiheista, sillä itsehän en kaksi vuotta sitten edes tiennyt, että seurustelemme - mutta menköön! ;) Kävimme dinnerillä ja drinksuilla ihanassa ranskalaistyylisessä Reserve -ravintolassa. Joen rannalla sijaitseva heritage-listattu rakennus on peräisin 1880-luvun puolesta välistä, ja se tarjoaa tunnelmalliset, upeat puitteet. 

Reserve Restaurant; Milton, Brisbane

Happy 2nd Anniversary!

Voin pian alkaa kutsua itseäni varsinaiseksi aikaero-ekspertiksi, sillä yhteisesti meillä on perhettä neljällä eri mantereella ja näin ollen Skype-treffien aikataulutus alkaa muodostua olennaiseksi osaksi arkea. Viime viikonloppuna vuorossa oli puhelu Jasonin USA:ssa asuvan veljen ja hänen perheensä kanssa, ja siksi myös tämä myöhäisherännäinen joutui raahautumaan ylös sängystä normaalia aikaisemmin. 

Brisbane on tunnettu vilkkaasta markkinakulttuuristaan. Puhelun jälkeen meillä oli kerrankin vielä hyvin aikaa käydä tsekkaamassa ikoniset sunnuntaiaamuisin järjestettävät Eagle Farm Markets -markkinat, jotka sijaitsevat vanhalla laukkakilpailuradalla. Tarjolla on mm. paikallisesti tuotettuja hedelmiä ja vihanneksia, kukkia, vaatteita, käsitöitä, live-musiikkia sekä street food -ruokaa. 

Eagle Farm Markets; Ascot, Brisbane

Tänä vuonna minulla oli sentään edes yhdet pikkujoulut, sillä pääsin mukaan Jasonin työpaikan järjestämälle joululounaalle. Ohjelma oli rakennettu 80-luvun teeman ympärille, mikä oli hauska ja toimiva konsepti - tämähän on tullut testattua ja hyväksi havaittua Brysselin vuosina myös kavereiden kanssa. Lounaalla oli tarjolla mm. kinkkua ja kalkkunaa sekä jälkiruokana pavlovaa ja jouluvanukasta (Christmas pudding). 

Olen varmaan tehnyt jonkin henkilökohtaisen ennätyksen, sillä kaikki joululahjat olivat valmiina ja jopa paketoituna jo reilua viikkoa ennen lähtöä joululomalle. Juhlistimme tätä saavutusta Archive Beer Boutique -pubissa, joka on yksi craft beer -suosikkimme Brisbanessa. Pubin olutvalikoima vaihtelee ja joka kerta tarjolla on jotain uutta ja jännää. Tällä kertaa tarjolla oli myös eggnog stout, mitä tietysti oli pakko maistaa silläkin uhalla, että en yleensä tykkää munatotista enkä varsinkaan stout-oluesta. Tämä yhdistelmä kuitenkin toimi todella hyvin. Korvaa hyvin myös glögin, sillä sitä ei tähän aikaan vuodesta ole täällä tarjolla eikä sitä edes tekisi mieli näissä helteissä. 

Archive Beer Boutique; West End, Brisbane

Jouluhuumassa intouduin jopa hankkimaan mini-joulukuusen ja siihen koristeet. Minikokoista tähteä ei löytynyt, mutta korvasin sen enkelillä, jonka mekossa on tähtiä. Yritin myös tehdä pipareita (tilapäinen mielenhäiriö), mutta niistä tuli rehellisesti sanottuna aika kamalia. Brandylla ja kanelilla maustettu munatoti onnistui sen sijaan aivan mainiosti. Pitäisi varmaan suosiolla pysytellä juomaresepteissä. 

Joulutunnelmaa kotona

Huomenna suuntana Adelaide ja siellä onkin sitten vastassa australialais-suomalainen perhejoulu-hässäkkä, johon olen yrittänyt henkisesti valmistautua viime päivät. Toivotan siis jo nyt kaikille oikein hyvää joulua! Iloksenne voin myös kertoa, että sain Zalandolta alennuskoodin*, jonka avulla onkin mutkatonta hoitaa joululahjaostokset. Palaamisiin blogissa ensi vuoden puolella! 

*Yhteistyössä Shophop.fi:n kanssa

Trooppisen myrskyn jälkeen

Nyt on sitten saatu esimakua Brisbanen kuuluisista myrskyistä. Ja kyseessä ei ollutkaan mikään ihan normaali iltapäivän ukkoskuuro, vaan hirmuinen trooppinen sykloni pyyhkäisi yllättäen kaupungin yli viime torstaina. Meillä ei onneksi ollut hätää, sillä itse olin myrskyn sattuessa kotona ja myös Jason selvisi kotiin ilman vaurioita itselleen tai autolleen. En ole ikinä kokenut mitään vastaavaa! Uutisten mukaan kyseessä oli pahin myrsky Brisbanessa vuosikymmeniin ja vahinkojen on arvioitu nousevan uusimpien tietojen mukaan yli 300 miljoonaan dollariin. Pahimmillaan 140 km/h puhaltanut tuuli, salamat ja tennispallon kokoiset rakeet jättivät jälkeensä melkoista tuhoa: 105 000 taloutta oli ilman sähköjä, julkinen liikenne oli poikki, kadut tulvivat, puita kaatui juurineen, sekä asuntoja, autoja ja muuta irtaimistoa vahingoittui. 

Myrskyn jälkeen ajoimme varovasti kaatuneita puita ja muuta roinaa väistellen parin kaupunginosan päähän, josta löytyi avoinna oleva pubi, josta sai ruokaa. Seuraavana aamuna jouduin metsästämään hetkisen avoinna olevaa kahvilaa, sillä lähistöllä noin puolet kaupoista oli edelleen kokonaan kiinni. Lisäksi mm. useat koulut, golfkentät, puistot ja uima-altaat olivat suljettuina. Meidän talomme oli noin 20 tuntia ilman sähköjä, mutta muuten meillä todellakin kävi tuuria. Osanottoni kaikille myrskyssä vahinkoja kokeneille! Lisää supermyrskystä ja sen tuhoista voit lukea ABC News -uutisesta tästä. Kuva- ja videomateriaali on myös aika vaikuttavaa katsottavaa. 

Myrsky saapuu Brisbanen kaupungin ylle. Kuva: ABC News

Myrskyn tuhoja

Onneksi seuraavaan iltaan mennessä elämä Brisbanessa normalisoitui, ja myös kaupungin joulukauden avaus voitiin toteuttaa suunnitelmien mukaisesti. Meillä oli ohjelmassa dinneri Jasonin entisen opiskelukaverin ja hänen puolisonsa kanssa mielenkiintoisessa italialaisessa Verve -ravintolassa, jossa kävimme nyt toista kertaa. Paikka toimii samalla myös siideribaarina, mikä on aika erikoinen yhdistelmä. Suosittelen! Dinnerin jälkeen kävimme vielä pikaisesti tsekkaamassa kaupungin keskustan joulukuusen. 

Joulukausi on virallisesti alkanut; Town Hall, Brisbane

Odotan joulua innolla, sillä serkkuni perhe Suomesta saapuu joulun viettoon Australiaan ja suuntamme koko konkkaronkka ensin Adelaideen ja sen jälkeen Sydneyyn. Tiedossa on siis mielenkiintoinen suomalais-australialainen perhejoulu. Joulutunnelmaan virittäytyminen on tosin täällä helteessä ja palmujen katveessa hieman haasteellista. Kaupat ovat kyllä pursunneet joulukrääsää jo lokakuusta lähtien ja joululaulut ovat myös soineet jo monta viikkoa. Myrskyn jälkeisenä aamuna läheisessä kahvilassa latteni päälle oli ripoteltu kanelia, joka yllättäen toi mieleen joulun. Kiva idea, jota olen toteuttanut myös kotona.

Kanelikahvi tuo joulutunnelmaa

Viikonloppuna kävimme myös aloittamassa joululahjaostokset Harbour Townissa, joka on suuri outlet-kauppakeskus Gold Coastilla. Hyvä idea aloittaa ostokset kerrankin ajoissa, sillä tällä kertaa lahjoja pitää hankkia vielä niin monelle. Kummipoikani lahjalistalla oli mm. DC-merkin huppari (en ole kuullut ennen) ja hänen siskonsa oli toivonut trendikästä käsilaukkua. Hmph, mistä lähtien 11-vuotiaat ovat käyttäneet käsilaukkua?! Teinikauppojen musiikin jytke saa minut normaalisti vain karttamaan niitä kaukaa, mutta tällä kertaa niissä oli pakko käydä sisällä. Khrm. Taidan olla virallisesti vanha. Onneksi huppari, käsilaukku ja pari muuta lahjajuttua löytyivät, joten shoppailuhaaste on alkanut lupaavasti. 

Taidan laittaa toisen kupillisen kanelikahvia ja jatkaa joululoman suunnittelua. Mukavaa joulunodotusta kaikille! 

White Ribbon Day

Tänään Australiassa vietetään White Ribbon -päivää, joka on kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Kyseessä on YK:n kampanja, jonka miehet yli 50 maassa ovat ottaneet omakseen. Miesten tavoitteena on lopettaa naisiin kohdistuva väkivalta, sen hyväksyminen ja siitä vaikeneminen. 

Tilastot ovat tyrmistyttävää luettavaa: joka viikko yksi nainen Australiassa kuolee nykyisen tai entisen kumppaninsa väkivallanteon takia! Brisbanen keskustassa Queen Street Mall -ostarilla on tänään esillä 52 silhuettia, jotka kuvaavat näitä uhreja. 

White Ribbon Day, Queen Street Mall, Brisbane

Australialla on synkkä historia ihmisoikeuksien saralla, ja naisiin kohdistuva väkivalta on yksi maan vaietuista salaisuuksista. White Ribbon -kampanja on saanut tänä vuonna mielestäni paljon näkyvyyttä mediassa, ja monet henkilöt - pääministeri Tony Abbott mukaan lukien - ovat puhuneet julkisesti kampanjan tärkeyden puolesta. 

Tässä vielä lopuksi lyhyt kampanjan video: 

http://www.whiteribbon.org.au

Valmistujaiset ja kuuma G20-viikonloppu

Hurraa! Olen nyt virallisesti saanut Policy Studies -opintoni päätökseen, ja viime viikolla käväisin nopeasti Sydneyssä osallistumassa valmistujaisiini. Tämä olikin minun ensimmäinen valmistujaisseremoniani, sillä Suomessa tutkintopaperi vain kolahti postiluukun kautta. Australiassa valmistujaiset noudattavat perinteistä anglo-tyyliä eli sinne on pakko pukeutua kammottavaan akateemiseen mustaan kaapuun, tiedekunnan värejä edustavaan huppuun sekä mustaan lakkiin. Valitsin puvun alle Marimekon Mova-mekon, jonka olin saanut aikaisemmin Jasonilta lahjaksi, sillä halusin mukaan tietenkin vähän lempiväriäni pinkkiä sekä suomalaista designia. 

Seremonia muistutti minua läninnä keskiaikaisista pukujuhlista. ;) Australian kansallislaulun ja yliopiston kanslerin puheenvuoron jälkeen meidät opiskelijat ohjattiin tietyssä järjestyksessä yksitellen lavalle vastaanottamaan tutkintotodistuksemme. Etukäteen jännitin muistanko toimia lavalla oikein: vastaanottaa todistuksen molemmin käsin, lausua kiitokset, kumartaa ja napauttaa oikealla kädellä lakkiani. Ihme kyllä, onnistuin sujuvasti kompuroimatta tai pudottamatta lakkiani. Vaikka seremonia oli hyvin perinteikäs ja arvokas, se ei kuitenkaan ollut vain vakavaa pönöttämistä, vaan aussilaiseen tapaan rento. Vieraspuhuja otti selfien puheensa aluksi - varmaan joku Stubbin kaveri. 

Master of Policy Studies; UNSW, Sydney

Onnellinen ja helpottunut tuplamaisteri. Never ever again!

Viime viikonloppuna Brisbanessa järjestettiin G20-kokous. Kokouksen alla Brisbanessa järjestettiin lukuisia musiikki- ja kulttuuritapahtumia, joilla kaupunki on yrittänyt nostaa profiiliaan. Tempauksista näyttävin lienee ollut kolmen viikon ajan esillä ollut interaktiivinen Colour Me Brisbane -ääni- ja valoshow kaupungin keskustan alueella. Suuren suosion saanut värikäs Brisbane-kyltti (kuvassa alla) on myös jäämässä pysyväksi maamerkiksi ja muistoksi queenslandilaisille G20-kokouksesta. 

Colour Me Brisbane; South Bank, Brisbane

Viikonlopun ajan Brisbanen keskusta oli kokouksen massiivisten turvajärjestelyiden vuoksi osittain suljettu, joten päätimme suosiolla pysytellä kaupungin ulkopuolella. Tämä oli myös oivallinen tekosyy käydä pistäytymässä Bacchus -olutpanimossa, jossa järjestettiin B20 Beerfest. Panimo oli tuottanut 20 erilaista olutta, jotka edustivat panimon tulkintaa kunkin G20-jäsenmaan oluttyyleistä. Nerokas idea! Oma suosikkini oli yllättäen Saudi-Arabian tyylinen lambic. 

B20 Beerfest, Bacchus Brewing Co, Brisbane

Kävimme myös vaeltamassa Main Range National Parkissa, jonka itse asiassa bongasimme viikkoa aikaisemmin matkalla viinialueelle. Jälleen kerran tarjolla oli upeita maisemia, erikoisia lintuja ja muita eläimiä - sekä yksi polun poikki luikerrellut käärme (kääk!). 

Main Range National Park, QLD

Sunnuntaina vietimme mukavan päivän Gold Coastilla. Kävimme ensinnäkin vierailemassa Currumbin Wildlife Sanctuaryssa. Eläinpuisto osoittautui kaiken hehkutuksen arvoiseksi, ja se on mielestäni jopa yksi parhaista eläinpuistoista, jossa olen Australiassa käynyt. Iltapäivän hengailimme rennosti Burleigh Heights Beachilla.

Viikonloppu sujui myös varsin kuumissa tunnelmissa, sillä lämpötila kipusi paikoitellen jopa yli +40 asteeseen! Kuuma ilma oli jostakin syystä pakkautunut juuri Brisbanen alueelle, sillä kansallispuistossa ja Gold Coastilla oli ihan normaalit lämpötilat. Brisbanessa onkin jo pitkään ollut varsin kuumaa ja kuivaa, sillä sateita ei ole näkynyt eikä kuulunut. Myös asuntomme oli lopulta kuuma kuin sauna, sillä ilmastointia ei tietenkään ole tällaisessa perinteisessä queenslandilaistalossa. Jos vastaavat helteet jatkuvat, on pakko hommata jonkinlainen viilennyshärpäke, olotila oli nimittäin sen verran sietämätön. 

Matkalla hirmuhelteitä pakoon

Tällä viikolla on onneksi saatu pari kauan kaivattua sadekuuroa ja lämpötila on normalisoitunut noin +30 asteeseen, mikä tuntuu varsin miellyttävältä. Kävin ihmettelemässä sääilmiöitä ihan parvekkeen puolella: "Kyllä siellä sataa, hyvä!". Enpä olisi uskonut joskus lausuvani näitä sanoja, Belgian loputtomat sateet ovat kuitenkin vielä sen verran pinttyneinä henkilökohtaisessa lähihistoriassa. Vastaavat kommentit ovat kuulemma kuitenkin queenslandilaisille ihan normaaleja. :)

Weekend in Granite Belt wine country

Marraskuun alussa vietimme viikonlopun Granite Belt -viinialueella, joka on mielestäni Queenslandin tuntematon helmi ja se yllätti todella positiivisesti, joten ajattelin sen ansaitsevan ihan oman mainintansa myös täällä blogini puolella. Australia on tunnettu mahtavista viinialueistaan, mutta ennen muuttoa Brisbaneen en ollut kuullutkaan Queenslandin viineistä - olin siinä harhaluulossa, että täällä olisi liian kuuma viininviljelyyn. 

Granite Belt sijaitsee noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Brisbanesta lounaaseen, lähellä New South Walesin rajaa. Alue on virallisesti koko Queenslandin kylmin, sillä se sijaitsee yli 1000 metriä merenpinnan yläpuolella Australian Kordillieerien eli Ison Vedenjakavuoriston (Great Dividing Range) kupeessa. Vuodenajasta riippuen Granite Beltin lämpötilat ovat n. 5-10 astetta viileämmät kuin Brisbanessa. Ja näinpä alue on mitä parhain viileän ilmaston viinien viljelyyn. 

Ja millaisia viinejä! Vaikka Granite Belt -viinialue on suhteellisen pieni ja kompakti, tarjolla on aivan uskomattoman laaja valikoima mitä erilaisimpia viinejä: Chenin Blanc, Fiano, Vermentino, Nero d'Avola, Petit Verdot, Sangiovese - ja niin monta muuta! Alueelle suuntaavan kannattaa ehdottomasti tsekata Strange Bird alternative wine trail, joka esittelee näitä omituisuuksia. Myös australialainen viiniguru James Halliday on palkinnut useita alueen viinitiloja. Tuotanto on kuitenkin sen verran pientä, että se jää melko paikalliseksi - ja näin ollen myös suuremmalle yleisölle tuntemattomaksi. 

Aamiainen viinitilalla; Mason Wines, Ballandean

Osallistuimme myös Sunset Vineyard Walk -tapahtumaan Twisted Gum -viinitilalla, jossa ensinnäkin kävelimme viinitilalla ja opimme ekologisesta ja kestävästä viininviljelystä. Kävelyn jälkeen auringon laskiessa viinitila tarjosi viinejä sekä niiden kanssa yhteensopivia juustoja. 

Sunset Vineyard Walk; Twisted Gum Vineyard, Ballandean

Cheese and wine matching; Twisted Gum Vineyard, Ballandean

Viinien lisäksi Granite Beltin alueella on tarjolla myös muita mahtavia kulinaristisia elämyksiä (sorry, tästä hehkuttamisesta ei nyt tule loppua!). Kuvassa yksi suosikeistani, paikallisista antimista koostuva Brewers Platter, johon kuului kolme ruokalajia ja jälkiruoka yhteensopivien oluiden kanssa. 

Brewers Platter; Granite Belt Brewery, Stanthorpe

Sunnuntaina suuntasimme sulattelemaan viinejä ja ruokia Bald Rock National Parkiin, joka on yksi monista alueen must do -aktiviteeteistä. Kansallispuisto sijaitsee itse asiassa New South Walesin puolella. Kipuaminen graniitti-kallioille palkitsi todella vaikuttavilla maisemilla. Lisäksi matkalla bongasimme muutaman kengurun ja myös monta pientä liskoa nauttimassa auringosta kallioilla. 

Bald Rock National Park, NSW

Beaching it up!

Sunshine State on viime viikkoina todellakin ollut nimensä veroinen ja antanut parastaan - tuntuu, että lokakuu onkin ollut yhtä lomailua. Suuntasimme lokakuun alussa pitkän viikonlopun (Labour Day) viettoon Sunshine Coastille, joka on Brisbanen alueen suosittu lomakohde reilun tunnin ajomatkan päässä. Asustimme rauhallisella Marcoola Beachilla alueen eteläosassa. Sunshine Coastilla riittää aktiviteettejä joka lähtöön, ja me päätimme näin ensimmäisellä visiitillä keskittyä alueen upeisiin kansallispuistoihin. 

Hotel Ramada, Marcoola Beach, Sunshine Coast

Kävimme ensinnäkin vaeltamassa Kondalilla Falls National Parkissa. Alue on saanut nimensä aborginaalien kielen mukaan tarkoittaen syöksyvää vettä ("rushing waters"). Tämä on hyvin osuva kuvaus, sillä kansallispuiston keskellä upea, 90-metrinen vesiputous syöksyy eukalyptusmetsästä sademetsän verhoamaan laaksoon. 

Kondalilla Falls National Park

Seuraavan päivän vaelluskohde oli Noosa National Park, joka soveltuu hyvin myös ei niin hard core -vaeltajille, sillä kyseessä oli paremminkin kävely rantaviivaa myötäillen. Matkalla on upeita rantoja ja kävimme pari kertaa vilvoittelemassa meressä. Paluumatkalla bongasimme lisäksi valaan ja poikasen, jotka esittivät mahtavia hyppyjä! :) Illalla nautimme parasta sushia pitkään aikaan Sakana Sushi Bar -ravintolassa Mooloolabassa. 

Noosa National Park

Minilomamme viimeisenä päivänä suuntasimme vielä Glass House Mountains National Parkiin. Alueella on yhteensä 11 kukkulaa, jotka muodostuvat ikivanhasta vulkaanisesta kivestä. Vuoret on nimennyt tutkimusmatkailija James Cook, sillä saapuessaan rannikolle v. 1770 nämä kukkulat muistuttivat häntä englantilaisista lasiuuneista. Kipusimme Mount Ngungunin huipulle, joka on alueen korkein kukkula jonne on luvallista kiivetä. Lisäksi teimme pari lyhyempää vaellusta, ja viimeisellä etapilla bongasimme yllättäen myös jättiläiskokoisen liskon puussa ihan lähietäisyydellä. Jaiks! 

Näkymät Mount Ngungunin huipulta; Glasshouse Mountains

Brisbanen edustalla sijaitsee maailman toiseksi suurin hiekkasaari Stradbroke Island, paikallisittain Straddie, jonne suuntasimme lokakuun puolessa välissä. Heti puolen tunnin lauttamatkan jälkeen saarelle saavuttaessa vastassa on rento lomatunnelma - vähän kuin olisi saapunut Hamilton Islandille. Straddien ehdoton must do on North Gorge Walk -rannikkokävely, joka tarjoaa upeat maisemat saaren rosoisilta kallioilta merelle sekä mahdollisuuden bongata valaita ja muita merieläimiä. Valaita ei tällä kertaa näkynyt, mutta bongasimme sentään iloksemme muutaman merikilpikonnan. Loppupäivän hengailimme rennosti biitsillä. 

North Stradbroke Island

Arki ei kuitenkaan ole pelkkää pusikoissa rämpimistä, jos satuit huolestumaan. Brisbanessa on tarjolla lukuisia musiikki- ja kulttuuritapahtumia, erityisesti nyt näin G20-kokouksen alla. Ja monet näistä riennoista ovat täysin ilmaisia, mikä on tietysti aina plussaa. Tykkäsin erityisesti Green Jam -tapahtumasta, joka järjestetään nyt  perjantaisin loka-marraskuun ajan. Mahtava tapa aloittaa viikonloppu auringon laskiessa rennon jazzin (jota muuten esittävät Queenslandin konservatorion taidokkaat oppilaat) ja parin prosecco-lasillisen kera. :)

Green Jam; QPAC, Brisbane

Lokakuun loppupuolella pääsin viimein Surfers' Paradiselle, jota olin hehkuttanut varmaan siitä asti kun tieto muutosta Brisbaneen varmistui. Surfers' Paradise on Gold Coastin ikoninen keskus, mikä on toinen Brisbanen alueen suosittu lomakohde noin reilun tunnin ajomatkan päässä Brisbanesta etelään. Alue tunnetaan Australian Rivierana, missä hiekkarantaa riittää noin 60 kilometrin verran. Pakko myöntää, että Surfers' Paradise oli omaan makuuni hieman liian kaupallinen turistirysä, mutta alueella riittää kyllä erilaisia rantoja varmasti jokaisen makuun - itse asiassa monet Australian parhaat rannat sijaisevat juuri Gold Coastin alueella. Henkilökohtainen suosikkini näistä on Burleigh Heads Beach. Gold Coastilla on myös suuri japanilainen keskittymä ja näin ollen päätimme nauttia dinneriksi pitkästä aikaa japanilaista teppanyakia KooKoo -ravintolassa. Suosittelen! 

Surfers' Paradise, Gold Coast

Tänään Melbournessa järjestetään Melbourne Cup -laukkakilpailu, jonka sanotaan olevan "kilpailu, joka pysäyttää koko kansakunnan". Itseltäni se pysäytti ainoastaan yöunet, sillä Jasonin äiti soitti jo aamuvarhain ja kyseli viimeisiä hevosvinkkejä. Khrm. 

Kuten ehkä huomasittekin, päätin viimein muuttaa blogini julkiseksi. Vaikka kirjoitankin tätä ensisijaisesti itselleni, olisi tietysti kiva jos joku muukin saisi näistä kirjoituksista jotain irti. Ja julkisen blogin seuraaminen on myös helpompaa. Tervetuloa seuraamaan, sekä uudet että vanhat lukijat! :) 

Life is a holiday!

Hong Kongissa oli kulttuurishokkien lisäksi vastassa tukahduttava helle, hiki alkoi virrata joka kerta noin 5 sekuntia sen jälkeen, kun oli astunut ovesta ulos. Matkan päätapahtuma oli Jasonin lapsuuden ystävän häät, jotka olivat morsiamesta johtuvista syistä katolilais-kiinalaiset. Voin sanoa, että ne olivat samalla myös ensimmäiset ja viimeiset kiinalaiset häät, joihin minä osallistun. Hirveää show off -meininkiä eikä mitään romantiikkaa tai persoonallisuutta. Vieraita oli varmaan tuhat ja heidän joukossaan entiset koulukaverit, opettajat, kollegat, koko suku ja ystävät jne. Ja minä poloinen. Juhlapaikka ja ruoat yms. olivat tietysti viimeisen päälle, ja lisäksi esillä oli mm. pienimuotoinen taidegalleria, joka koostui Prahassa otetuista hääkuvista. Ja luonnollisesti ohjelmistoon kuului pari Hollywood-tasoista videota, ensinnäkin reportaasi parin yhteisestä taipaleesta alttarille asti sekä hääpäivän juhlallisuuksien pääkohdat. 

Hieronta ja shoppailu olivat onneksi hyvin toimivia lääkkeitä hääkriisiin ja muihin kulttuurishokkeihin. Minulla on ehkä jonkinlainen asenneongelma Hong Kongia kohtaan, mutta puolustuksekseni voin todeta että kiinalaisilla on todella ärsyttävä tapa luoda arvostelevia full body scan -katseita minuun liikkuessani Jasonin kanssa. Lisäksi kukaan ei edes yritä puhua minulle mitään. Olen heille kuin jokin alien vieraalta planeetalta. Tyhjensin H&M:n liikkeen - luksus, jota Australiassa ei Melbournea lukuun ottamatta ole - ja lisäksi teimme yhtenä päivänä shoppailuekskursion manner-Kiinan puolelle, missä on saatavilla parempiakin merkkejä edullisemmin. 

Kulttuurishokeista huolimatta Hong Kong on ehdottomasti mielenkiintoinen vastakohtien kaupunki, jossa riittää nähtävää. Chi Lin Nunnery tarjosi myös mukavaa zen-fiilistä (kuvan värit näkyvät tässä blogissa jostakin syystä kamalan tummina, sorry). 

Zen and the city; Chi Lin Nunnery, Hong Kong

Toinen matkan päätapahtuma oli Mid-Autumn Festival eli kiinalaisten keskisyksyn täydenkuun juhla, joka on yksi vuoden suurimmista juhlista. Juhlistimme tapahtumaa yhdessä Jasonin veljen perheen kanssa. Söimme ensin perinteisiä kuukakkuja (mooncakes) ja menimme sitten läheiseen puistoon lyhtyjen kanssa ihailemaan kuuta. Kuvassa minä ja Vanessa sekä todella hienot Frozen- ja Hello Kitty -lyhdyt. :) 

Mid-Autumn Festival, Hong Kong

Henkisesti hieman raskaan matkan jälkeen oli ihana palata takaisin Brisbaneen. Kevät on Brisbanessa parhaimmillaan, ja syyskuussa järjestettiin myös Brisbane Festival, joka koostui erilaisista kulttuuri-, taide- ja musiikkitapahtumista kaupungin keskustan alueella. Kävimme tsekkaamassa pari pop up -baaria ja kuuntelemassa jazzia joen rannalla. 

Brisbane Festival

Syyskuun loppupuolella kävimme myös vaeltamassa Lamingtonin kansallispuistossa, joka sijaitsee n. 110 kilometrin päässä Brisbanesta etelään. Alue on subtrooppista sademetsää ja se kuuluu myös UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Itse vaellusta huomattavasti jännittävämpi kokemus oli ajomatka todella kapeaa ja mutkikasta tietä pitkin lähtöpaikalle, ja välillä matkalla lehmiä jolkotteli tien yli kaikessa rauhassa. 

Tree top walk, Lamington National Park

Vietimme syyskuun viimeisen viikonlopun Toowoombassa, jossa järjestettiin Carnival of Flowers -tapahtuma. Toowoomba on pieni heritage -tyylinen kaupunki, joka sijaitsee n. 130 kilometriä Brisbanesta länteen. Se tunnetaan nimellä "Garden City", jossa puutarhanhoito on todellakin saanut ihan uusia ulottuvuuksia. Tapahtuman aikana puistojen lisäksi pääsee vierailemaan paikallisten ihmisten omissa puutarhoissa, ja lisäksi jonkin sortin raati valitsee niistä myös voittajapuutarhan. 

Voittajapuutarha vesiputouksineen; Toowoomba Carnival of Flowers

Tässä on myös ihan huomaamatta tullut kaksi vuotta täyteen Ausseissa. Enpä olisi uskonut tänne saapuessani, että kahden vuoden kuluttua elän housewifena Brisbanen lähiössä. Ei myöskään ihan se ideaali, mitä kuvittelisi kahdella maisterintutkinnolla tekevänsä. Oh well, life is a holiday! Ja kai tässä voisi huonomminkin mennä. Ainakin ehdin treenata hyvin, ja myös rusketus alkaa taas näyttää paremmalta. ;)

Lopuksi vielä mainoksena, että olen liittynyt myös Instagramiin ja siellä siis lisää kuvia arjestani. Tervetuloa seuraamaan @elizadoesoz !