sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Southern Highlands - Kihlapäivää juhlistamassa Sydneyn lähialueella

Kevät on alkanut täällä Australiassa, ja mikä olisikaan parempi ajankohta pienelle irtiotolle. Labour Dayn pitkälle viikonloppulle ajoittuu myös 1-vuotis kihlapäivämme. Siinäpä oli tarpeeksi aihetta pieneen juhlaan, ja suuntasimme ihanalle Southern Highlandsin alueelle Sydneyn lähialueelle rentouttavan pidennetyn viikonlopun viettoon.


Southern Highlands on ehdottomasti yksi suosikkikohteistamme Sydneyn lähialueella, minne on aina ihana palata uudestaan. Alue on säilyttänyt alkuperäisen viehätyksensä, ja hyvä niin - alueen hurmaavat pikkukaupungit ovat nimittäin kuin suoraan entisaikojen Englannista - mutta aivan viime vuosien aikana alueelle on saapunut myös tuulahdus uutta. Kaunis luonto, lukuisat vesiputoukset sekä viileän ilmaston viinitilat ovat saaneet seurakseen innovatiivisia ravintoloita, craft beer -olutbaareja, hispster-kahviloita ja mielenkiintoisia pikku putiikkeja.




Fitzroy Falls - Kevätkukkia ja lintujen bongausta

Tapamme mukaan halusimme aloittaa viikonlopun reippaillen luonnossa ja suuntasimme Fitzroy Falls -vesiputouksille. Fitzroy Falls Visitor Centre -vierailukeskus on kävelyreittien aloituspaikka, ja tällä kertaa suuntasimme East Rim -reitille. Jyrkänteen itäreunaa seuraileva reitti on erityisesti keväisin luonnonrakastajien unelma. Reitti kulkee eukalyptus- ja sademetsien sekä nummien poikki, ja matkan varrella on upeita näköalapaikkoja. Polkua tallatessa voi ihastella monia kauniita kevätkukkia, jotka olivat juuri parhaassa loistossaan. Reitin varrelta löytyy myös opasteita, jotka kertovat laji-infon lisäksi hyödyllistä tietoa muuttuvasta ympäristöstä. 



Meillä oli myös todella hyvää tuuria, sillä bongasimme yllättäen ensimmäistä kertaa lyyralinnun (lyrebird). Lyyralinnut ovat yleensä hyvin arkoja, mutta tämä yksilö näytti keskittyvän maan kuopimiseen kaikessa rauhassa - ehkä se tiesi olevansa turvallisen välimatkan päässä. Lyyralinnut ovat mielenkiintoinen australialainen lintulaji, sillä ne osaavat matkia lähes mitä tahansa ääniä. Niiden on kuultu jäljittelevän niin muiden lintujen laulua, eläinten ja ihmisten ääniä - ja jopa sahan ja auton varashälyttimen ulinaa. 



Edestakainen East Rim -reitti on noin seitsemän kilometriä pitkä, johon meiltä kului aikaa reilut pari tuntia. Suosittelen tätä reittiä erityisesti keväisin, mutta muina vuodenaikoina vastapuolen West Rim -reitti on näyttävämpi vaihtoehto lukuisine vesiputouksineen. 


Fitzroy Falls
Nowra Road
Fitzroy Falls NSW 2577


Biota Dining - Unohtumattomia makuelämyksiä 

Innovatiivisista ravintoloista puheen ollen, tällä kertaa olimme tehneet varauksen Biota Dining -ravintolaan, joka sijaitsee Bowralin kaupungissa. Biota Dining on tuonut korkealuokkaisen ruoan ja palvelun Southern Highlandsin alueelle, ja ravintolan menun sanotaan olevan yhtä moderni kuin sen minimalistinen skandinaavityylinen sisustus. Ravintola tarjoilee modernia australialaista ruokaa, ja sen on ottanut "lähiruoan" käsitteen varsin kirjaimellisesti; monet Biotan käyttämät ainekset ovat nimittäin peräisin aivan ravintolan omilta kulmilta. 


Seitsemän ruokalajin maistelumenu oli aivan taivaallinen nautinto. Viimeinen ruokalaji oli myös eksoottisin kokemus aikoihin, sillä tarjolla oli limesorbettia muurahaisilla. Kyllä, luit aivan oikein - muurahaisilla. Opimme, että aboriginaalien kulttuurissa muurahaiset ovat kuuluneet ruokavalioon jo tuhansien vuosien ajan. Niinpä rohkaistuimme ja otimme haasteen vastaan. No miltä ne muurahaiset sitten maistuivat? Sitrukselta, kuten tarjoilija lupasikin. Maistuisi varmaan sinullekin? 


Biota Dining
18 Kangaloo Road
Bowral NSW 2576

Rentouttavan viikonlopun kruunasi rakastamamme Peppers Manor House -kartanohotelli, jossa olemme majoittuneet aikaisemminkin. Kevätkukkia oli ilmestynyt myös huoneeseemme, ja iltaisin siemailimme viinilasilliset hotellin olohuoneen takkatulen äärellä.



Näistä aineksista oli meidän 1-vuotis kihlapäivämme tehty. Miten teillä on tapana viettää kihlapäivää? 


Seuraa Eliza Does Oz -blogia seuraavissa kanavissa:

tiistai 18. syyskuuta 2018

Tallinna - Miniloma keskiaikaisessa satumaassa & 3 + 1 vinkkiä

Tallinna on suomalaisille tuttuakin tutumpi lähimatkakohde, minne on aina ihana palata uudestaan. Omasta edellisestä Tallinnan-matkasta oli ehtinyt jo vierähtää ainakin 10 vuotta - ja siinä ajassa kaupunki oli muuttunut huimasti. Tässä tunnelmia minilomalta sekä 3 + 1 vinkkiä Tallinnaan. 


Suomen-matkamme päätteeksi suuntasimme eksoottisesti minilomalle Tallinnaan. Edellisestä Tallinnan-matkasta oli ehtinyt vierähtää ainakin 10 vuotta, ja siinä ajassa kaupunki on muuttunut huimasti. Kapeita mukulakivikatuja, ikivanhoja muureja, huikaisevia näkymiä, torneja ja uskomaton historiallinen ilmapiiri - kaupunki on kuin keskiaikainen satumaa, tunnelmallinen, siisti ja kansainvälinen. Vuosikymmen sitten Tallinnassa sai varoa ryöstetyksi tulemista, kerjäläisiä tuli vastaan jokaisessa kadunkulmassa, ja koko kaupunki oli jotenkin likainen. Suomalaisia houkuttelivat halvat ostokset - ja satama olikin pullollaan kännisiä suomalaisturisteja kaljakärriensä ja kossumäyräkoiriensa kanssa. Tallinna on todellakin noussut uuteen loistoonsa! 


Pääkohteet sijaitsevat kävelymatkan päässä toisistaan, joten lyhyessäkin ajassa Tallinnassa ehtii kokea paljon. Tallinnan vanhakaupunki on erityisen kiinnostava siksi, että sen keskiaikainen miljöö ja rakenne ovat säilyneet tähän päivään asti. Tämän miniloman vietimme kokonaan vanhankaupungin puolella nauttien sen sadunomaisesta tunnelmasta. Linnojen lomassa suorastaan väkisinkin tunsi itsensä satuprinsessaksi! 




3 x ravintolavinkki Tallinnaan

Monille suomalaismatkalijoille (kuten matkaseurueellemme) herkuttelu riittää syyksi ravata Tallinnassa - kaupungin ravintolatarjonta on nimittäin runsas ja hintataso Suomeen verrattuna varsin kohtuullinen. Tässä kolme hyväksi havaittua ravintolavinkkiä: 

Maiasmokk -kahvila

Tallinnan vanhin kahvila vanhankaupungin sydämessä on toiminut samassa osoitteessa jo vuodesta 1864, ja siinä on edelleen sen alkuperäisen aikakauden tuntua. Hurmaava kahvila on todellakin nimensä mukainen - "maiasmokk" nimittäin tarkoittaa herkkusuuta. Tarjolla on paikan päällä valmistettuja kakkuja ja leivonnaisia, hyvää kahvia ja kevyttä lounasta. 


Maiasmokk
Pikk 16
10123 Tallinna

Leib Resto & Aed -ravintola

Herkullinen ruoka, tasokas palvelu ja supertunnelmallinen miljöö tekevät tästä ravintolasta nappivalinnan. Ravintolan ohi on helppo kävellä, jos ei tiedä paikasta. Vanhankaupungin laitamilla sijaitsevien muurien suojista löytyy kuitenkin todellinen helmi. Ravintolan puutarha lukeutuu Tallinnan kauneimpiin sisäpihoihin. Tarjolla on satokautta mukaillen modernia virolaista ruokaa pohjoismaisella otteella. Ruokalista on kivan simppeli, mutta viinilista on senkin puolesta todella kattava. 


Leib Resto & Aed
Uus 31
10111 Tallinna

Koht -olutbaari

Hämyinen olutluola keskellä vanhaakaupunkia on ehdottomasti oluenystävän suosikki. Pikkuruiseen baariin voi olla vaikea löytää perille - paikassa onkin salakapakan tuntua. Etsiminen kuitenkin kannattaa, ja porttikongin päässä jano sammuu yli 800 artesaanioluen voimin. Paikka kertoo olevansa auki silloin, kun se ei ole kiinni... Baarin yhteydessä on myös pieni, monipuolinen olutkauppa. 


Koht
Lai 8
10133 Tallinna


Hotellivinkki Tallinnaan: Hotel Schlössle

Ravintoloiden tavoin Tallinnan hotellien hinnat ovat huomattavasti Suomen hotellien hintoja edullisempia, joten kohtuullisella budjetilla voi majoittua varsin mukavasti.

Olimme valinneet majapaikaksemme Hotel Schlösslen, joka on boutique-hotelli vanhankaupungin sydämessä. Heti hotelllin vastaanotossa tunsi saapuneensa luksushotelliin, tarjolla nimittäin oli lasi kuohuviiniä (tai muu virvoke) henkilökunnan hoitaessa samalla sisäänkirjautumisen. 


Hotelli sijaitsee 1200- ja 1300-luvuilta peräisin olevissa rakennuksissa. Sisustuksessa on hyödynnetty modernia tekniikkaa ja huoneista löytyykin kaikki mukavuudet, mutta hotellin romanttinen tunnelma on kuin suoraan keskiajalta. Hotellin vieraiden käytössä on myös sauna, mitä emme kuitenkaan tällä kertaa ehtineet testaamaan.

Hotellissa on elegantti bistro-ravintola, joka tarjoilee modernia virolaista ruokaa. Myös hotellihuoneen hintaan kuuluva aamiainen tarjoiltiin bistron tunnelmallisessa kellaritilassa. Tarjolla oli buffet-aamiaisen lisäksi tilauksesta valmistettavia annoksia, erikoiskahveja ja kuohuviiniä. Hotellin sisäpiha muuntautuu kesäisin puutarhaksi, ja siellä olikin mukava nauttia viinilasilliset illan päätteeksi. 


Hotel Schlössle henkii luksusta ja historiaa, ja se on erinomainen valinta romanttiselle hemmottelulomalle. 

Hotel Schlössle
Pühavaimu 13/15
10123 Tallinna


Seuraa Eliza Does Oz -blogia seuraavissa kanavissa:

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Mitä aussimies ajattelee Suomesta?

Meitä suomalaisia tunnetusti kiinnostaa tietää, mitä meistä ja Suomesta yleensäkin ajatellaan. Minä ja suomalaiset ystäväni kysyimme, australialainen puolisoni vastasi. Tässä hänen mietteitään Suomesta ja suomalaisuudesta: 


1. Kuinka monta kertaa olet käynyt Suomessa?

"Kolme kertaa; kerran jouluna ja kaksi kertaa kesällä. Joulu sattui olemaan koko historian surkein sään puolesta, mutta tämä kesä oli sitten senkin puolesta koko historian lämpimin ja aurinkoisin", mies kertoo taustaksi. 

2. Mikä on parasta Suomessa?

Puoliso julistautuu Suomi-faniksi ja aloittaa listaamaan positiivisia asioita: "Luonto, design, pitkät päivät kesäisin, mielenkiintoinen historia, hyvä koulutus, metallimusiikki, monipuoliset mahdollisuudet harrastaa talviurheilulajeja". Hän myös toteaa, että Australiaan verrattuna Suomessa näkee helposti, että verorahat käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Esimerkkeinä hän mainitsee pyöräilytiet, leikkikentät ja terveydenhuollon.


Entä sauna? Mies sanoo pitävänsä saunomisesta, vaikka saunomiskulttuuri onkin hänen mielestään omituista. "On outoa olla alastomana muiden tuntemattomien miesten kanssa", hän toteaa viitaten kokemukseensa yleisestä savusaunasta Kuopiossa. "Raikas ja rentoutunut olo saunomisen jälkeen on kuitenkin ihanaa", hän jatkaa.

3. Entä mikä Suomessa ihmetyttää? 

Seuraa lyhyt miettimistauko. "Suomi sijaitsee hirveän kaukana Australiasta katsottuna, ja joulun aikoihin keskitalvella päivät olivat tosi lyhyitä - iltapäivällä oli jo pilkkopimeää", mies muistelee. "Lisäksi Suomessa on tosi kallista". Suomen sääntöyhteiskunta on myös miehelle tuttu käsite: "Esimerkiksi alkoholin ja peruslääkkeiden ostamiseen liittyvät rajoitukset tuntuvat byrokraattisilta". 

4. Pidätkö suomalaisesta ruoasta? 

Tämä on selvästi yksi hänen suosikkiaiheistaan. "Olin unohtanut miten hyvää suomalainen ruisleipä onkaan. Viipale tuoretta leipää ja sen päälle savulohta tai kinkkua ja juustoa - mmm!" Puoliso alkaa innostuneena listaamaan muita suomalaisia herkkujaan: "Karjalanpiirakat munavoilla, kalakukko, riistaruoat, loimulohi, muikut, joulukinkku, Geisha-suklaa, salmiakki". Hän ihmettelee myös ruokakauppojen jogurttivalikoiman laajuutta, hehkuttaa marjoja ja sieniä - jotka ovat vielä ihan vapaasti poimittavissa metsässä. Lisäksi hänen mielestään suomalainen jäätelö on parempaa australialaiseen verrattuna.


Mies väittää, että tähän mennessä kaikki suomalainen ruoka on ollut hyvää; vielä ei ole tullut vastaan mitään, mistä hän ei pitäisi. Hän onkin tunnetusti kaikkiruokainen ja hänelle maistuu jopa mämmi. Jotain parannettavan varaa tulee kuitenkin mieleen: "Joskus ruokavalimoimat ovat melko rajallisia, esimerkiksi hotellien aamiaisilla tai taukopaikoilla". 

5. Entä juomista? 

Ruokien tavoin mies sanoo pitävänsä suomalaisista juomista, joista suosikkien joukkoihin lukeutuvat paikalliset pienpanimo-oluet, Napue ja Arctic Blue -gin, Kyrön lonkero ja salmiakkikossu. Yksi alkoholitonkin juoma saa erityismaininnan: piimä. "Australiassa ei oikein ole mitään piimää vastaavaa".


6. Mitkä ovat olleet suosikkikohteitasi Suomessa? 

Sekä kaupungit että luonto ovat puolison mieleen. Hän sanoo pitävänsä erityisesti Helsingistä, joka tuntuu joka kerralla kansainvälisemmältä ja kauniimmalta. Hänen suosikkikohteisiinsa Helsingissä lukeutuu Suomenlinna, missä olemme käyneet kaksi kertaa. "Myös Turku ja Porvoo ovat ihania, erityisesti niiden historian puolesta", hän jatkaa. Miehellä on paljon hyviä muistoja myös Kuopion seudulta (mistä siis itse olen alunperin kotoisin). Tänä kesänä vierailimme myös Kolin kansallispuistossa, joka yllätti monipuolisuudellaan. "Suomen kansallismaisemat olivat aivan huikeat", mies intoutuu.


7. Minne haluaisit vielä matkustaa Suomessa? 

Emme suinkaan kolmella Suomen-reissulla ole vielä ehtineet koluta Suomea ympäri, ja miehellä onkin matkahaaveita seuraavia reissuja ajatellen: "Seuraavalla kerralla haluaisin viimein käydä Lapissa. Siellä kiehtovat erityisesti karu luonto, revontulet ja vierailu joulupukin luona". Matkalistalla on myös Tampere, missä blogin kautta tapaamamme ystävät asuvat. "Tampere on myös Suomen craft beer -pääkaupunki", mies lisää. Puoliso haluaa myös samoilla lisää Suomen kansallispuistoissa sekä osallistua erilaisiin tapahtumiin, kuten Porin Jazz ja Jyväskylän ralli. 

8. Millaisia suomalaiset ihmiset ovat mielestäsi? 

Suomalaiset ovat hyvin lainkuuliaisia ja sääntöjen noudattaminen on ihmisille tärkeää. "Kukaan ei ylitä tietä kävellen päin punaisia valoja, vaikka autoja ei olisi lähimaillakaan", hän ihmettelee. Hänen mukaansa perhearvot ovat Suomessa selvästi keskeisiä. Lisäksi suomalaiset ovat innovatiivisia, ujoja ja toisiaan joustamattomia. "Suomalaiset osaavat kuitenkin pitää hauskaa", hän jatkaa. 

Millaisia ovat suomalaiset miehet? "Tämä on sitten ihan yleistys", mies aloittaa varovaisesti. "Miehet ovat pitkiä, vahvoja, hiljaisia, ylpeitä ja he näyttävät harvoin tunteitaan". 

Entä suomalaiset naiset? "Naiset ovat kauniita - heillä on todella uniikit piirteet, lisäksi he ovat vahvatahtoisia ja itsenäisiä". 

Finnish Nightmares -sarjakuvat ovat miehelle myös tuttuja: "Vaikka ne ovatkin stereotypioita, suomalaiset painajaiset todellakin näkyvät oikeassa elämässä", hän naurahtaa.


9. Mitä Suomi merkitsee sinulle? 

Ennen tapaamistamme suomalaiset näyttätyivät puolisolle kaukaisena, pohjoisen kansana. "Tiesin Suomesta Nokian, kilpa-autoilijat, saunan ja kierrätyskulttuurin. Olin kuitenkin tavannut vain muutamia suomalaisia", mies kertoo. Sittemmin mies on oppinut Suomesta paljon lisää. "Suomalainen design on tyylikästä, ajatonta ja käytännöllistä", hän ylistää. Mies kertoo myös pitävänsä Suomen ainutlaatuisesta kulttuurista ja kielestä sekä sosiaalisista systeemeistä.


10. Voisitko ikinä kuvitella asuvasi Suomessa? 

Ajatus Suomessa asumisesta kiehtoo puolisoa. "Olisi kiva olla lähellä muuta Eurooppaa, tutustua kulttuuriin paremmin, asua lähellä perhettä ja ystäviä, ja nauttia pitkistä kesäpäivistä. Arki ja todellisuus saattaisivat kuitenkin olla toisenlaista. Erityisesti lyhyet päivät talvisin sekä työmahdollisuuksien puute olisivat miehelle suurimmat haasteet. "Tähän mennessä minulle on tarjottu vain metsätöitä ja kalastusta", juristimies naurahtaa. Lisäksi miehen suomen kielen taito on melko alkeellinen: "Osaan lähinnä kirosanoja. Olen oppinut niitä suomalaisista elokuvista", mies tarkentaa. 


Millaisia mietteitä teidän ulkomaalaisilla puolisoilla on Suomesta ja suomalaisuudesta?


Seuraa Eliza Does Oz -blogia seuraavissa kanavissa:
Facebook | Instagram | Twitter | Bloglovin | Blogit.fi

tiistai 21. elokuuta 2018

Kolin kansallispuisto - Maailman parasta giniä Suomen kansallismaisemissa

Vaikka olenkin kivunnut monelle huipulle, erityisesti maailman toisella puolella, suomalaisille tuttu maisema Pielisen ja sen lukuisten saarien ylle mykistää. Ei ihme, että sitä kutsutaan Suomen kansallismaisemaksi. Vietimme Suomen-matkallamme päivän Kolilla, missä saimme upeiden maisemien lisäksi nauttia maailman parasta giniä.


Kolin kansallispuisto on yksi tunnetuimmista Suomen luontokohteista ja nähtävyyksistä. Kaukaa haettu ei ole myöskään väite Kolista "Suomen kuvatuimpana maisemana". Muun muassa Jean Sibeliusta, Eero Järnefeltiä ja Juhani Ahoa innoittanut maisema on yhä luonnossa liikkujien, vaeltajien ja taiteilijoiden rakastama.


Kolin vaarat ovat muinaisen Karelidien vuoriston jäänteitä. Vuoriston muovautumisen seurauksena on alueelle muodostunut jyrkkiä rinteitä, ja kallioseinämiä sekä luolia. Kolilla on kolme huippua: Ukko-, Akka- ja Paha-Koli. Ylimpänä kohoaa Ukko, joka on saanut nimensä ylijumalalta. Kolilla on pidetty ennen vanhaan käräjiä ja uhrattu jumalille. Akka-Kolilta löytyy alttari, jonka äärellä ei enää uhrata, vaan vannotaan uskollisuutta – se on nimittäin nykyisin vihkimispaikka. Alueen lukuisista luolista tunnetuin lienee Pirunkirkko, missä paikallisten legendojen mukaan noidat ovat pitäneet menojaan.



Vaeltajille riittää hämmästeltävää. Kolin alueella on merkittyjä polkuja noin 80 kilometriä, joista voi valita itselleen sopivan reitin puolentoista kilometrin ja runsaan 60 kilometrin väliltä. Näissä helteissä emme jaksaneet Kolin huippujen kierrosta edemmäs. Oih, ne Suomen kansallismaisemat! Näkymät jylhien vaarojen huipuilta Pielisen ja sen lukuisten saarien ylle lumosivat kauneudellaan. Kyllä näissä maisemissa tämän ulkosuomalaisen mieli ja sielu lepäsivät, vaikka hikeä pukkasikin.


Kierroksen jälkeen maistuivat herkulliset pizzat ja paikalliset pienpanimo-oluet Break Sokos Hotel Koli -hotellin ravintolassa. Suomen-matkan alussa tuli valitettua muutaman kerran tympeästä palvelusta, mutta täällä oli vastassa ihanan itäsuomalaisen lupsakkaa ja ystävällistä palvelua, joka sujui niin suomeksi kuin englanniksikin. Päivän päätteeksi kohotimme vielä paikalliset Arctic Blue gin & tonicit kansallismaisemien kunniaksi. Arctic Blue Gin on aikaisemmin tänä vuonna valittu maailman parhaaksi giniksi. Se on onnistunut vangitsemaan suomalaisen luonnon ja maun sanotaan tuovan mieleen mustikkametsän aamukasteen aikaan. Mmmm! Kaikki ginissä käytetyt mustikat on muuten käsin poimittu Kolin kansallispuiston läheltä.


Kolin kansallismaisema on suomalaisuuden symboli ja ehdottomasti yksi suosikkikohteistani Suomessa. Tänne on ehdottomasti palattava seuraavalla Suomen-reissulla, toivottavasti vähän pidemmäksi aikaa!


Seuraa Eliza Does Oz -blogia seuraavissa kanavissa:
Facebook | Instagram | Twitter | Bloglovin | Blogit.fi

perjantai 27. heinäkuuta 2018

Ulkosuomalaisen postikortti Suomesta - Nostalgiaa ja kulttuurishokkeja

Tervehdys helteisestä Helsingistä! Ihanaa olla lomailemassa Suomessa kolmen vuoden tauon jälkeen, vaikka kulttuurishokeilta ei tälläkään kertaa ole voinut välttyä. 


Kun lentokoneemme laskeutui lähes vuorokauden matkustamisen jälkeen Helsinki-Vantaalle, pääsimme viimein lomatunnelmiin. Viimeaikaisten työkiireiden takia lomasuunnitelmat ovat jääneet aivan minimaaliselle tasolle, mutta toisaalta on ollut ihanan virkistävää aloittaa lomailu kerrankin ilman maanista minuuttiaikataulua ja nauttia Suomen kesän parhaista puolista. Kuvat kertonevat mukavista kesätunnelmista parhaiten.



Kunpa Suomen kesä voisi aina olla yhtä lämmin ja aurinkoinen! Vaikka olinkin pikaisesti tutkaillut sääennusteita, en millään voinut uskoa että täällä olisi oikeasti näin helteistä. Olimme pakanneet mukaan tyyliin neljä t-paitaa, joten ensimmäiseksi pitikin suunnata hankkimaan hieman kesäisempiä vaatekappaleita. Aurinkovoiteen olimme sentään pakanneet aivan varuilta mukaan.


Ehkä olen viimeisen kuuden vuoden aikana aussilaistunut sen verran, että tämän Suomen visiitin alkuun tökerö suomalainen asiakaspalvelu on särähtänyt pahasti korvaan. Ei kysellä kuulumisia, kiitetä tai toivotella hyviä päivänjatkoja. Asiat kyllä  hoituvat mutkattomasti ja aikataulun mukaisesti, mutta kunpa ihmiset osaisivat relata vähän enemmän ja muistaa välillä vaikka hymyillä.


Nostalgiaa ja käänteisiä kulttuurishokkeja; ulkosuomalaisen Suomen-loma on usein ristiriitaista tunteiden vuoristorataa, eivätkä nämä tuntemukset suinkaan ole itsellenikään uusia. On hassu tunne olla lomalla omassa entisessä kotimaassaan, missä tuntee itsensä enemmän ulkopuoliseksi kuin paikalliseksi. Kiusallisilta tilanteilta ei ole myöskään voinut välttyä, kun asioidessa yhtäkkiä suomen kielen sanat unohtuvat tai vastaankin vahingossa englanniksi. 


Mutta onhan Suomessa joka kerta ihana käydä, ja onneksi on vielä pari viikkoa aikaa sopeutua ja nauttia kesästä sekä tavata rakkaita ystäviä ja viettää aikaa perheen kanssa. 

P.S. Onko sinulla vinkkejä, kuinka selviytyä Suomen visiitistä?


Seuraa Eliza Does Oz -blogia seuraavissa kanavissa:

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Hunter Valley - Lähiruokaa Margan Wines -viinitilalla

Kurvaamme sypressien reunustamalta tieltä pittoreskin viinitilan pihaan. Ohjelmassa on "100 metrin lounas", joka on osa Hunter Valley Wine & Food -festivaalia. Festivaali esittelee Australian ikonisen Hunter Valleyn viinialueen kulinaristisia elämyksiä vuosittain touko-kesäkuussa. 


100 metrin lounaan konsepti on yksinkertainen: kaikki lautasellasi ja lasissasi on kasvanut 100 metrin säteellä ravintolasta. "Paddock to plate" eli lähiruoka on vakiintumassa trendistä pysyväksi arvoksi myös Australiassa. Ruoka on varmasti tuoretta ja puhdasta, kun sen alkuperä ja tuottaja tiedetään ja voidaan jäljittää.


Ennen lounasta vierailimme kasvimaalla, missä pääkokki esitteli vihanneksia ja kertoi niiden luonnonmukaisesta viljelystä. Saimme myös maistaa erikoisempia puutarhavihanneksia, kuten wasabille maistuvaa lehtisalaattia (arugula) sekä yllättäen aivan osterille maistuvaa violettia kukkaa (borage). Mmmm! Kanat juoksentelivat pihaalla vapaana ja näyttivät selvästi elävän onnellista elämää.




Margan Wines & Restaurant tuottaa lammasta, vihanneksia, hedelmiä, hunajaa ja oliiveja. Saimme maistaa näitä kaikkia kolmen herkullisen ruokalajillisen verran - tietenkin talon omien viinien kera.




Lounas oli todellakin lähiruokaa parhaimmillaan! Margan on useasti palkittu ravintola, joka tunnetaan "agri-dining" -edelläkävijänä Hunter Valleyn viinialueella. Menu on innovatiivinen ja modernin eurooppalaistyylinen ja tietenkin kausittainen - tarjolla on siis mitä mihinkin vuodenaikaan pellosta sattuu saamaan. 



Margan Wines & Restaurant
1238 Milbrodale Road
Broke NSW 2330


Seuraa Eliza Does Oz -blogia seuraavissa kanavissa:


lauantai 30. kesäkuuta 2018

Blue Mountains - Viikonloppu Australian sinisillä vuorilla

Sydneyn lähialueilla on monia mielenkiintoisia luontokohteita, jotka sopivat niin päivä- kuin viikonloppureissuiksi, kun miljoonakaupungin urbaani hälinä alkaa väsyttää. Yksi alueen tunnetuimmista kohteista on Blue Mountainsin vuoristoalue, missä tulee vierailtua aivan turhan harvoin. Akkujen lataaminen oli vähintäänkin tarpeen, ja niinpä nostimme kytkintä ja suuntasimme viikonlopuksi rentoutumaan ikonisille Sinisille vuorille. 


Parin tunnin ajomatkan päässä Sydneystä sijaitsevat maalauksellisen jylhät Blue Mountains eli Siniset vuoret kuuluvat koko Australian suosituimpien luonnonnähtavyyksien joukkoon. UNESCO:n maailmanperintöluetteloon listattu Blue Mountains National Park -kansallispuisto kätkee sisälleen upeita vesiputouksia, kanjoneita ja eukalyptusmetsiä. Siniset vuoret ovat saaneet nimensä eukalyptuspuista lämpimällä ja kuivalla säällä haihtuvasta höyrystä, joka jää taianomaisena usvana leijailemaan laaksojen ylle värjäten vuoret  todellakin sinisiksi. 


Three Sisters -niminen kalliomuodostelma on yksi alueen päänähtävyyksiä ainutlaatuisten eukalyptusmetsien lisäksi. Kolmen vierekkäisen kalliojyrkänteen muodostelma on muotoutunut vuosisatojen saatossa tuulen, sateen ja jokien hioessa hiekkakiveä. Alkuperäisväestön legendan mukaan paikallisen Katoomban heimon kolme sisarta rakastuivat Nepean heimon poikiin, mutta heimolait eivät sallineet heidän avioitua keskenään. Tästä seurasi heimojen välinen taistelu, ja Katoomban heimon noitatohtori muutti sisaret kiviksi suojellakseen heitä kamppailun ajan. Rakkaustarina päättyi kuitenkin onnettomasti, sillä noitatohtori itse kuoli taistelussa ja sisaret jäivät kivimuodostelmiksi muistuttamaan jälkipolvia heimojen välisestä taistosta. 


Upeiden maisemien lisäksi Siniset vuoret tarjoavat matkailijoille monenlaisia aktiviteetteja, kuten ratsastusta vehreissä laaksoissa, seikkailua luolissa ja kiipeilymahdollisuuksia. Vaellus on luonnollisesti matkailijoiden suosiossa ja alueelta löytyykin lukuisia eri vaativuustason vaellusreittejä lyhyistä kävelylenkeistä usen päivän vaelluksiin asti. Vedimme vaelluskengät jalkaan ja suuntasimme Govetts Leap -kierrokselle. Kolmen tunnin patikkareissun aikana hönkäilimme raitista vuoristoilmaa sisuksiimme keuhkojen täydeltä, ihailimme vuoristoalueen monimuotoista luontoa ja kuuntelimme harakan serenadia. 


Nautimme tunnelmallisen illallisen The Rooster -ravintolassa, jossa sai nauttia perinteisten ranskalaisten herkkujen lisäksi hulppeista näkymistä Jamison Valleyn laaksojen ylle. Illan päätteeksi siemailimme vielä viinilasilliset historiallisen kauniin Lilianfels -hotellimme aulabaarissa pianonsoittajaa kuunnellen. Herätessäni aamulla huoneemme muhkeista lakanoista tunsin oloni virkistäytyneemmäksi kuin pitkään aikaan. 



Kun haluaa pienen aikalisän arjesta, ei tarvitse välttämättä lähteä lomailemaan merten taakse. Romanttinen miniloma Sinisillä vuorilla oli täynnä tunnetta, rentoutumista ja uuden löytämistä.


Seuraa Eliza Does Oz -blogia seuraavissa kanavissa: