Kun viimeisen kerran suljin EUE-keskitysleirin oven takanani, mielessäni raikui vain yksi ajatus: freedom! Vietimme hauskan viimeisen Bryssel-illan "superpizzapaikassa". Oli tietysti haikeaa hyvästellä ystävät, ja matkalla lentokentälle sain vielä parikymmentä itkukohtausta (varovainen arvio). Kun kentällä toivotin viimeisen kerran svedulle "tack och ädjö", olin kuitenkin emotionaalisesti ja henkisesti täysin valmis jättämään Brysselin taakseni, ja koneessa keskityin vain lukemaan Eat Pray Love'a ja fiilistelemään omia tulevia seikkailujani.
En tiedä onko minulla vain jokin todellisuuden kieltämisdefenssi päällä, vai olenko muka pystynyt käsittelemään tunnetilojani jotenkin niin älykkäästi, että Suomeen palattuani en olekaan vaipunut syvädepressioon, vaan kotona Siilinjärvellä on ihan mukavaa. Mitä nyt olen regressoitunut varhaisteinin tasolle, mutta niin käy joka kerta kotiin palatessa. Maikin ohjeiden mukaisesti olen pitänyt itseni kiireisenä sienestämällä ja marjastamalla, käymällä lenkillä ja viettämällä aikaa perheeni kanssa - ja kävin jopa lintumetsällä veljeni kanssa. Olen myös tarkistanut maailmankartasta useaan kertaan, että varmasti ymmärrän minne maailman ääriin olen pian suuntaamassa. Ilmassa on positiivista jännitystä enkä malta odottaa, että matkani voi alkaa!
 |
| Malja vapauden ja Emmin uuden kämpän kunniaksi |
En tiedä onko minulla vain jokin todellisuuden kieltämisdefenssi päällä, vai olenko muka pystynyt käsittelemään tunnetilojani jotenkin niin älykkäästi, että Suomeen palattuani en olekaan vaipunut syvädepressioon, vaan kotona Siilinjärvellä on ihan mukavaa. Mitä nyt olen regressoitunut varhaisteinin tasolle, mutta niin käy joka kerta kotiin palatessa. Maikin ohjeiden mukaisesti olen pitänyt itseni kiireisenä sienestämällä ja marjastamalla, käymällä lenkillä ja viettämällä aikaa perheeni kanssa - ja kävin jopa lintumetsällä veljeni kanssa. Olen myös tarkistanut maailmankartasta useaan kertaan, että varmasti ymmärrän minne maailman ääriin olen pian suuntaamassa. Ilmassa on positiivista jännitystä enkä malta odottaa, että matkani voi alkaa!
 |
| Lintumetsällä Mikon ja Essi-koiran kanssa, mahtava kokemus! |
Skeematerapian tunnelukkotestin mukaan minulla on kaksi erittäin vakavaa tunnelukkoa: vaativuus ja tunnevaje (+ muutama vähemmän vakava lukko). Kuulostaa tutulta: elämä tuntuu suorittamiselta ja kyllästyn helposti kaikkeen sekä ihastun kylmiin ja tunneongelmaisiin tyyppeihin. Hmph. Mutta ei hätää: kuten Tommy Hellsten kirjassaan Saat sen mistä luovut toteaa: "Ihminen on aina hakenut turvaa siitä, että lopettaa matkustamisen, pysähtyy paikoilleen ja pystyttää leirin, johon päättää asettua loppuiäkseen. Mutta turvan löytää vain se joka siitä luopuu, elämän se joka ottaa riskin ja lähtee liikkeelle, uskaltautuu seikkailuun. - - Tie aitoon elämänmuutokseen kulkee paradoksien kautta". Aivan, hurraa! Kyllä tästä vielä tunnelukot aukeavat ja löydän sisäisen rauhan.
Sain tällä viikolla yllätyksekseni mailin entiseltä kollegaltani Tonilta: "tässä linkki yhteen avoimeen työpaikkaan joka voisi kiinnostaa sinua". Siis kolmen kokonaisen työpäivän jälkeen tiimini haluaa varmistaa, että en ole vuoden päästä palaamassa takaisin duuniin. En oikein tiedä miten tähän pitäisi suhtautua. Hmph.
Näin sunnuntai-illan ratoksi aion keskittyä katsomaan He's just not that into you -leffan viinin ja muistiinpanovälineiden kera. Viime hetken vinkit talteen ennen kuin deittailen surffareita ja muita hottiksia! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti